Jos tosa joku aika sit tuntu saavan jottai aikaseksi oikkee välil, ni nyssit o tuntunu iha päivvastaselt. Ei mitenkäs ol ollu väsyny olo siis sillee, et olis päikkärikkää auttanu tilannet, tai mittää, mukku ei vaa oikkee jaks innostaa mikkää. Pitäs, pitäs ja pitäs, mut mittää ei vaa tapahru (lumi ei häivy pihalt itekses, tiskit ei tiskaannu, roskat ei kulkeuru roskiksee ja sitä rattaa)...
Kirkast o ollu, ni öisi hurjan kylmää ja päiväl sit aamuj jälkkee lämpenee. Lumi ei kyl ol viäl pahemmi sulamisem merkkeikää kyl näyttäny.
Osalt lenkeilt oon iha tarkotuksel jättäny kameranki poijes, ku kaik kuvat tuntuva oleva samallaissii peräjälkkees. Lunt, lunt ja lunt.
Ja on tääl siis muitakin mettis liikkunu, ku me. :)
Vaiks välil o kypsyttäny ne jatkuvat polkuje uurestaa availut ku tuuli ja lumipyry peittää kaik vanhat jäljet.
Mut kyl välil linnut pitävä sellast mekkalaa jo, ettei tosikaa. Kevään tuntu tulee ihol - ja nostattaa sen orotust kans sit samal ain.
Jääks tänävuan kevät kokonas välist?
"Taas avataa tutut polut uurestas. Ooks tosissas?"
Välil sit otetaa "aurinkoo". Heh! Näät kolme kuvaa menivä kyl väärää järjestyksehe, mut ei annet sen haitat.
Jätin koirat siis pihal orottamaha tosa yks aamu, ku lährin aamulehtee postilootalt hakemaha.
Koirii kohtipäi tulles pysährysi muutaman kerra kuvii napsimaa. Postilootalki kattosin, mut eihä nii kaukaa koirii näkyny kuvas enää lainkaa. Kiltiste orottiva.
Aurinkost o Susuki nauttinu. Makoilee ain siinkohtaa, mihi aurinko paistaa - ja joskus houkuttuu sit leikkimähänki.
Yritin vähä niit Susun kauniit silmii saar kuvaha, mut ei se oikke onnistunu. Tais ol liija kirkast. Mimi olis nii tykänny näist keleist ja olis taatuste ollu köllimäs tosa akkunan takan lämpimäs aurinkompaistees.
Isäntäki sit alko pitkän tauvoj jälkkee taas jatkamaa omaa plokias, ku enste kuvat hävis ja sit ol muut häikkää ja ny muutostej jälkkee näyttää silt, et vaikeuksie kaut voittoho. Syättii meinaa tänäpe Gulassii! Nam!
Kommentit