Pari pakkasyät ja sinne menivä kurpitsoje lehret.
Kurpitsois ittessäs ol sentäs sevverti paksut kuaret, ettei ne menny sen sileen tiän. Väripilkut pit kerät poijes.
Paitsi tää yks ressukka, joka oj joutunu "korsetin" puristamaks. Et onki sattunu tollasee paikkaha.
Usseemma reissuu sain pellol tehrä, et sain kaik sisäl tuatuu.
Sit saaki miättii, mitä näist nyssit kaikest oikkee tekkee?
Onneks näät yleensä kyl ova hyvi säilyny, ettei kaikkee tartte het laittaa kokaten. Jotenki tekis miäl kokeilla kurpitsakakkuu, ku en kuivakakkui ol pitkää aikaa tehnykkää. Ehkä.
Käpytikka o kovaste koputellu meijä talon seinii ja mää oon yrittäny siit saar kuvii, mut se vilahtaa ain nurkan taa, ku mää saa kameraa vähänkää oikkiaa suuntaha sihrattuu.
Tätä samast reikää ne tikat ova tykänny koittaa isontaa mont vuat - ain syksysi... Saa nährä saanks mä mittää otost, misä mittää lintuu näkyis lähelläkää.
Iltasev valo kirkastaa viäl puis olevat lehret ja o melkose kesäse olost.
Mut toisaal sit taas totuus lyä kyl silmil.
Kommentit