Tuntuu, et kaik asiat ovaj jo melkose kaukassii, mut em maltav vaa heittää plokii varte varattui kuvii suaraa poijeskaa. Vähä tunnelmii siit äitiempäivän ympärilt.
Ei tätä varmaa enää kukkaa muistakkaa, mut ei siit ol kauvaa, ku maa ol valkone. Yks maanantai yllättäe tul reilu kymmene senttii märkkää lunt ja mää pelkäsin, et kaik perennat, mikkä ol jo lähteny kasvuhu, kualee.
Mut äkkiihä se lumi siit sit onneks kyl taas lähti.
Ehti siskoki yäpymää just ennen lumen tuloo viikolloppun matkailuautollas meijäm pihal. Viätettii siäl varsin ihana peli-ilta piänel porukal. Ihanaha se tollane liikkuva mökki o! <3
Ja ku plikka om paikal, ni tokiha meil sit om Fixuki. <3
Erelline kuva harvinaisen selkee, ku yleensä kuvat Fixust ova tämän tapassii. =D Leluhiiri saa täsä kyytii.
Vaiks yät ovakki välil ollu kylmii, ni iham pakkasem pualel ei ol enää pitkiin aikoihi menny. Pihal on ollu kiva temmeltää. Saatiin Repe-cotonki toviks taas meijä seuraks.
Mä otin mont kuvaa, ku yritin saar muut ku "pölypalloi" otoksihi, ni Kissi alko jo kyllästyy. Kissi pysyy kyl yleensä aika hyvi paikoillas, mut Repetin kans saaki tehrä töit sit. Koko aja häärää jottai jonnekkipäi. Kissin kyllästyny ilme ei siis johru Repest, vaiks täst kuvast muuto tiätämät voisisiski nii ajatel. ;)
Ja kamut iha sujuvaste välil pysährys potrettihinki ku lenkeil käyttii. En paljoo ol kameran kans kulkenu, vaiks kelit olisis suasinu, ku mää huamaan ain, et nykku ei tarvi enää takkii, ni mul ei ol taskui, mihi sitä kameraa voisis laittaa ja ku o usseemp koiruus, ni kamera menee vaa niitten kans solmuhu, jollei sitä saa kuvaustev välis jonnekki piiloo. Mut ei sitä kameraa ny ain tarvitakkaa.
Ajallisest hypättiinki nyjjo viikol ettippäi, Repen kottihakupäiväl. Ol nii lämpöst, et oltii terassil kaffel, koko kööri.
On se Repe vaa nii ihana!
Unituakio. Tosin Kadi heräs het, ku kuuli kameran käynnistyvän. Pakko tarkistaa, et mitä ny tapahtuu...
Enne äitiempäivii ehrittii piipahtamaa kummitytön synttäreilläki siskon tykön. Kaikkee mahtavaa herkkuu siäl ol taas tarjol.
Ja mite kiva olikaa kaikki nährä! Siskon anoppi ol kans paikal, et pikkase suuremmal porukal oltii ku yleensä. Hianoo!
Ja arvatkaas mite herkkuu ja suussasulavaa tää vadelmahyydykekakku olikaa! <3 Aivav vallottavaa. Ja ekstratiaton, et varelmat ol meijäm puskist. Sisko ku käväs syksyl niit poimimas. =D Nam! Tais sit jo ollakka viimessii tälle talvel, et pittää toivoo hyvää satoo syksyl taas.
Ja sit uussii terassipäivii. Näit on ny ollu. Iha täyres aurinkos tosa o melkose kuumaa, tukahruttavaa jopa, mut sikku menee vähä varjoho iltapäivemmäl, ni siin on kiva. Tuuli hoitaa hyttyset poijes ja metsä varjostaa, ni mikäs siäl on lukkee lehtee, juar kaffet ja vaiks koukutel/puikotel menemää. Koirakki usseste ymmärtävä siirtyy varjoho.
Susul pit laittaa varjo tyynyst, ku tuntu, et ain halus just sen kaikkeist kuumimma paikan. Mut viihty sit siin sentäs hyvi.
Fixuki ol tutustumas taas kesäpihaha.
Omaa Äiteet juhlittii mökil. Meilt ehti paikal koko kööri, et moksukki oliva mukan. Mahtava keli, hyvä seura ja vaiks mitä herkkuu taas.
Söpöist söpöin kakkuki! <3
Repe-poju pääs reissuhu mukkaa. Meinasin ekaks, et olisisin Kissinki ottanu, mut ei siäl takapenkil sit ollukkaa oikkee kunnol tilaa, ni sai jäär kotti muitten kans. Liija ahras matkustamine, ku matka ei kuitenskaa kaikkeist lyhemppii ollu, olis ollu liija epämukavaa. Torennäköseste kaikil mukan olijoil.
Käytti rantaaki kurkkimas. Repe uskaltautu suaraa laiturillekki, vaiks se vähä keikku menom mukan. Varovaste kurkkas lairan yliki. Selvästi osas varoo putoomist, ettei mittää turhaa koheltanu.
Vanhusten kissa ol kiusaamas rantakäärmet ja se ol sempäiväses solmus kulkuväyläl ja läht liikkeel vast, ku pysähryttii paikollemme siihe sen ympäril. Kova ol vauhti, ku sit tajus, et pääsee menemää.
Joutseniiki ol näkösäl, ja muutama sorsa kulki näittem mukan. Kuvaski näkyy yks sorsa, vaikkei sitä tahtonu helposte paljail silmil erottaakkaa, ku vesi sevverti kimmelsi.
Ja meittin vakiopelihä porukal o ain tää mölkky. =D Siin saa ain nauraa!
Ja sit "jälkkäriks" vähä tikanheittoo.
Skillat kukki kukkapenkiv viarustas.
Ei keli enää toukokuun alkupualeks olisis paljoo paremp voinu olla.
Syättii sit kans ja äiteen kotijuustoo saatii mukkaa. Tykkään siit iha "sikana".
Sini- ja valkovuakot kukkiva pihapiirin reunustal yhres kauniiste.
Siv viäl enne kottiillähtöö jätskii, mehuu ja muut herkkuu, mitä viäl ol jäljel. Terassil. Kyl meit hemmoteltii!
Koton sit juhlistettii meijä äitiempäivää ja pojan synttäreit, ku ova täsä samas syssys. Ei mittää montaa sorttii enää, ku kaikkee tul syättyy jo mökil aijemmi.
Ja yks mökkiläine ol tosi poikki reissuj jälkkee. <3
Plikka ahersi sit meil suklaakaurakeksei. Sulaa suklaat ja rapeet keksii. Ei voi mennä pilal!
Ja tuliha näit sit naposteltuu, ehkä jopa luvattomanki paljo. =P
Isäntä läht tyämatkalles äitiempäiväaamun aikasi ja mä sit piipahrin plikan kans anopil luan kaffel. Isännäv veljet oliva kans menos mukan, et oliha meil siin keskusteltavaa kaikellaist. Harvon ku nährää.
Eile illal sit meijä piham poikki pörhäls kuumailmapallo. Puhisevaine kummastus. Ei ol näi lähelt kuskaa tullu nähtyykää. Kovi men matalal ja aiva hirmust vauhtii.
Siält vilkuttiva ku huamasiva, et ottelen terassil kuvii. Kadi seuras tarkkan kans, et mikä "otus" tää o, mut sevverti kulki ku tosa tiät pitki, ettei aiheuttanu mittää ilmottamise elkeit. Tiäl saa kulkee, kunha ei pysähry meijä tiähaaraan. ;)
Kommentit