Hohhoijaa! Mites sitä tuntuu, et mittää ei saa aikaseks, eikä mittää tapahru, mut silti on tapahtunu? Mihi se aika oikeest menee? Jahas, kuvien järjestys sitte taas vaihtu, ja osa kuvist jäi kokonas poijes. Mut eipä kait se haittaa, ku niit o muutonki jo "jonniv verra". Joku sensurointi vaa näköjäs käy. Pitäs ehtii päivittelemähä ussemmi. Oma vika.
Pojan kissat oliva meil heijä oman remontin ajan. Täsä Jekkulin sylittelynäyte. Ei tuu sillee kokonas olemaa, mut kummiski tykkää jalal olla - ja liki. <3
Tuittu ain välil pit vahtii yhrest kissavvessast, ettei päästäny sinne kettää muit. Täs hyvä syy, miks usseemma kissan taloures olis tarpeellist olla usseemp vessapaikka. ;)
Näät pojan kissat eivä ol iha ylimpii ystävyksii meitti koirie kans, vaiks varsinki Kadi nii haluais enempi tehr tuttavuut. Joskus sit ossaa hivuttautuu hiljaa nii, et kissat eiväv vaa jaksa lähtee poijeskaa. =D
Mustis valtas Kadin pedin yläkerras. Saa se piänki kissa ittes nii tilaaviäväks, ettei muut siihe liki tunge.
Ja het ku ulottuvil jää joku rapisevaine, mihi pääsee sisäl, ni siällähä sit joku o. Mustis ehti täsä enste. Kössi sit tyyty menemää pussii ympäri.
Jekku ol ain petaamises ja päiväpeitom poijes ottamises kovaste mukan. =) Monev viikom meil oloj jälkkee sit pääsivä takasi kottiis. Iha uuristettuhu sellasehe.
Ostin kirpparilt kitarakellon, mut sikku vaihrom pattereit, ni epähuamios siit irtos tunti- ja minuuttiviisarit. Eikä niit sit iha tost noi vaa saatukkaa paikoilles enää. Ruuvei ol mont ja irtokappaleit läht tiält poijes melkoseste. Pit vähä varoo, ettei ykskää kisu tul ja hyäkkää paikal, ku muuto näät ruuvit olisisiva hävinny kyl helposte jonnekki. Mut toimiva kelloha siit sit kuitenski lopultas tul.
Vanhuste kans käyttii Turul Linnaa kiärtämäs. Siäl o paljo kattomist, tosin on sit jyrkkii, ahtait ja pimeitäki käytävii ja rappussii sinne tänne. Kuntoilust menee.
Plikan nimiki löyty siält yhre vaaterojektin mukan olost, iha omalt plakaatilt. The Girl King -elokuvan vaatetukses ku ol kans kouluaikanas mukan.
Ulkokuvaa linnast ei saanu, ku vet sato. Tää paras, ku oltii katon al suajas. Kylhä sinne voisis men vaiks heti uurestas.
Ystävält sain aiva ihanii lankoi. Kutkuttavii värei, upeit laatui, iha uussiiki kokeiltaviks. <3
Torkkupeittoi o tullu tehtyy, ku eri lankoi ja värei ov vaiks kui. Jotenki itte tykkään väreist - varsinki talvel, ku maisemist ei värei löyry. Ny o ollu sevverti viileit kelei, et ov voinu villalankaaki käsitel hikkoomat.
Lahjoiks laitettuihi sain ny lisät tällaset pikkuset metallikorut. Monet torkuist o sellassii, mitä ei oikkee voi suasitel pestäviks, mut jos pesee ja pilal menee, ni sit täytyy vaa tehrä uussii. Samallaist ei oikkee voi luvat, mut mihi lankat antava myäte.
Ulkokuviika ei paljo ol tänä kesän tullu, ku kelit o ollu mitä o. Saret, saret. Enempi tai vähemp, ussemmi ku harvemmi - joka päiväl. Mut lenkeil ollaa käyty - kamera vaa ei ol sattee uhal tullu menoho mukkaa.
Isännä nimppariks kyhäsin piirakkaa. Pakkane vähä tyhjemmäks uusie satoje tiält. =)
Ihanaa bambulankaa tiskiräteiks. Tää on kyl nii ihanan tuntust ja kivaa neuloo, et voisisis jottai isompaaki tehrä, jos olisis vaa sopivaste samaa lankaa olemas. Ei ol kerttaakaa kirppareilt tullu vastaha.
Äiteel tul lähetys Austraaliast, rakkaalt ystävält. Ku tul puheeks, et hän näit keräilee. Ei näit ulkomaan postimerkkei nii kovi usseste täält löyry. Äiti ku ei näit mitenkää isommi ostele, vaa iha omist posteist (ja tiätty lähipiirin ihmistenki) nappaa säilöhö. Alko omatki sormet kutkuttelemaha. Mul o näit postareit ittelki jossai varastom perukoil, mut eipä ol vähää aikkaa tullu missää vastaha. Krääsää ku o lattiast kattoho, ni ihmekkös tua. Joskus jostai pompahtava esil.
Remontis on tullu hauskoi lehtii 60-luvu alkupualelt vastaha. Jotenki nii sulossii kuvii, jännä kirjotustyyli, hupassii mainoksii. Sellassii tuatenimiiki, mitä ei ol itte koskaa kuullukkaa. Ja Susunki näköiskisu päässy YV-lehren kantehe.
Ja vihree Chymoksen pullo. Mahtokoha olla rakentajan omaa virvoket? Katorrajast löyty. Hauska!
Hittaaste, kelie epävakaisuuren takii, etenee, mut etenee kummiski. Kyl mul o luattamus siihe, et enne talvee o seinä kunnos. Täst kuvasti juttu o menny jo ettippäi, mutten ol vaa kuvaa saanu otettuu.
Ja ny sit tul plikan Fix meil viikolloppuu viättämähä. Vaihteluu vähä taas silläki tiimoin.
Valvosin aikas myähää, men täm päiväm pualel pitkäl, ku tul nii jännii ohjelmii, mist en raaskinu jättää kattomat. Susu makoili mun vattam pääl, ku löhösi pualmakuul nojatualis, ja Fixu seuras kovaste, et koska me oikkee meinataa nukkumaam mennä. Siirty itekki siv vast yläkerttaha, ku mä Susun kans siirryin sinne. Käperty plikan sänkyl päiväpeiton alle nukkumaha.
Sevverti viileit kelei o pääosi ollu, et ku aurinko näyttäytyy, ni sisiliskotki tuleva ottamaa kaiken siit lämmöst irti.
Ja varelmat alkava ol parhaimmillas. Paljo näit tulee. Ekat satsit otin itte omaan pakkaseen, sit vanhukset kävivä keräämäs jonkiv verra ittelles ja sisko viäl sai mont rasiallist mukkaas, vaiks puskihi jäiki viäl hurjaste marjoi. Ja raakileit o niimpal, et taatusti tulee vähintäs samav verra lissää. Välil ku sato, ni puskat ei mittää kuivii ollu, mut ei annettu sen haitat.
Ja aiva ihanan syklaamin siskolt sain. Varelmanpunaset! <3
Kommentit