Kuvii oon taltee pistäny, mitä oon tänne suunnitellu, mut aika vaan kuluu, enkä mittää ehri esil laittaa. Täsä nyssit sekalaist seurakuntaa.
Meil ol kiinteistön arviointi täsä yks päivä (lainoihi liittyvä juttu), ja mä stressasi sitä kovaste. Ku homma ol ohi, tek miäl puuhat jottai ja ku ainekset ol, ni tein keksei. Näät oliki helppoi, ku kaik aineet vaa sekasi, kököt pellil ja uunii. Voinen tehrä toistekki. =)
Sit kokeilin feissaris näkemiini torttussii, ja tuliha ne sinneppäi. Ku sitä varsinaist ohjet en enää löytäny, ku mä sain aikaseks näit tehrä, mut joka tapaukses maistusisiva hyvält ja ei lautasel mittää jääny sej jälkkee ku viaraat oliva lähteny. =) Ens kerral ehkä vähä vähemmä marmelaatii, ni pysyisisivä koos nätimmi. Ehkä.
Karvaa meil o, joka paikka täyn. Täsä ny yhre harjauksen tulos. Sakemannistaha ny lähtee karvaa aina, mut ny o syksyste lähteny oikkee ennätysmäärii. Eikä loppuu näy. Mite se turkki ei ees tunnu väheneväv vaiks melkke koiran kokone kasa tulee joka päivä? :O
Tosa jo aikasemmi tul löyrettyy kirpparilt uuret mattot olkkarii. Mä meinasi niist ottaa kuvaa, ni eiks nää linssiluteet halunnu mukkaa kuvaha. =P Hassut.
Ja kummaste näät ova ollu suasittui makuupaikkoi.
Nii koiril, ku kissoilki. <3
Ja selväste o tassuttajat taas enempi viihtyny kiines toisissas, ku ilmat viileni. Samallaha se sit viileni pikkuhiljaa torppaki.
Mun tiatsikkakaveri. Susu tulee kärem pääl vähintäs kerra päiväs, ku täsä ilman papereit näpyttelen. Jos mul o menos jottai kopioitavaa tai printattavaa, ni sillo ei tul. Ojjo oppinu, millo on tilaa.
Ja meijä rakas mussukka senkus vauhril kasvaa ja viisastuu. <3 Ollaa tehty kävelylenkkei, vähä oltu muutev vaa seuralaisen ja käyttii Ikeaki äitees kans kiärtämäs (mist plikan ottama kuva yllä). Viäl o helppoo tää "reissailu", ku eväät kulkee äitees mukana, eikä tartte miättii mittää mikroje ettimissii tai muut, mitä siihe myähempää ruakailuhu voiki sit kuuluu. Äirimmaito se o parasta muutenki! <3 Voi, et tää pikkane on NII rakas!
Kommentit