Pikkupakkast om pitäny. Tykkään!


 
Tassuttajakki tykkäävä. Tää pakkaslumi ei kerry turkkihi, eikä kastele tassui.


 
Kelin ol tajunnu monet muutki. Tuntu, et mettä ol täyn koirii.  Ja hämmästyttävää, et yhtää haukkumist ei kuulunu siltikää. Hyvin käyttäytyvii koirii liikkeel täl kertaa. =)


 
Taivas alko näyttelee värejäs iltaa kohti ku mentii.


 
Nykku pakkane ol kovettanu sulan lumen tonne polun alle, ni raaskin taas tätä lähimettää käyttää "oikopolkun" isompaam mettääm mennes. Se ov viäl puittekaaro ja siivouksej jälkee nii röhmyne ja pihkane, ettei ol kovi usseste koirie kans sinne ees yritetty.


 
Tyhjä pikkutorppa ol viäl paikallas ja pystys. Söpön, mut yksinäisen näkösen.


 
Taitaa jossaikohti vanhuuttas vaa lössähtää. Niim paljo siin olis jo tehtävää, et sen saisis käyttökuntoho eres kesämökiks. Osast o lauta ja seinä nii haperoo, et jos sisäl olis valo, ni se näkyis siält lattian tuntumast ulos saakka.


 
Pit yrittää ryhmispaikat valit nii, ettei olis iha liki muit koirii, ettei houkutus kävis liija suureks, vaiks näät kyl aikas hianoste paikallas pysyvä, ku vaa pyytää. Ev vaa haluu sitä yhtäkää kertaa, et homma menis pilal.


 
Mut kattomistaha siin koiril sit riitti.


 
Lunt ol kertyny hianoste, nii kallioil...


 
... ku puihinki.


 
Joej jää ov viäl heikoil hantimil, mut jäätyy koko aja enempi ja enempi kummiski.


 
Kelit ku tosa vaihteliva: pakkast, sulaa, pakkast, sulaa, pakkast, ni saiva näit kauniit jääpalloi oksistoihi kertymää. Näät oliva aikaste isoiki: tääki halkasijaltas jottai parin-kolmen sentil luakkaa.


 
Koirasto kummastelemas tiäl liikennet museosillan kaiteettomal pualel.


 
Ja sit Kissi rupes jo ihmettelemää, et mitä me täsä oikkee tehrää. :)


 
Jokune vuas sit sain ystävält orkidean ja melkkest oon sen unohtanu noitte muitte kasviej joukkoho, mut sit huamasinki jottai värii siäl vihriän seas.


 
Se o alkanu kukkimaha! Vau! Eka kerta ku saan orkidean uurestas kukkaha. Noh, kukka tek sen kyl iha ite, ku mä en ol pistäny tikkuu ristihi.


 
Fix ja Kadi pitivä tuijottelukilpailuu ja sikku huamasiva, et mä huamasin, ni asettuva eri asentoho. Susuki näköjäs tul mukkaa kuvaha.


 
Siin sit huamasin, et joku on taas "rottaillu". Jeps!


 
Hyvä, et lootast oj jottai jäljel. =D


 
Eikä ne murunat tassuttajii haittaa yhtää. ;)


 
Ku nuaret ja Fix lähtivä sunnuntain, ni illal tunsin, ku joku tuijottaa. Ol jo hämärää ja pit salamal ottaa kuva. Vissii ol aika lähtee iltalenkil. =D


 
Susuki lähettelee kaikil hyvää viikojjatkoo! =D