Nukuttii pitkää aamul, mut pitihä sitä ny veskis käyr, et pysty jatkamaa unii.
Ihana auringonnousu ol horisontis, vaiks olis pitäny men ulos kuvaamaa, ku ny klasin takkaa jäi kameranki kuva mukkaa. Saa nyk kelvat kummiski.
Neulekonelankast tehty ruusuliina valmistu kans. Se tarttis yksvärisen pöytätason alles, ennenku kuvio näkyis kunnol, mut meil ei ol sellast...
Yriti levittää al vaaleet sanomalehtee, et sais vaaleemppaa väleihi, mut ei se oikkee auttanu sekää.
Joitaki iha kivoi yksityiskohtii liinas siäl ja tääl o kummiski. Mittää varsinaist ohjet ei ol, mut Annelin esimerkim mukkaa yritin tehä ny valokuvam perusteel.
Reunan tein omal, vanhal tutul taval, ku en oikkee päässy selvyytee, mite se alkuperäne o tehty. Mut saa kelvat.
Kesäkurpitsat otin käsittelyhy, ku pelkään, et ne menee autotallis pilal. Aattelin ekaks, et hilloo vaa teen, kattilallise. Olisisi voinu tehrä usseemmanki, ku kurpitsoit riittää (muit ku kesäkurpitsoit), mukku ei ollu hillosokerii ku yhtee satsihi.
Nii kovakuarine ol toine, et pit pojan apuu saar ja hänelki näytti oleva täys tyä et onnistu. Mut onnistuha se. Ytyy vaa tarvittii. Sit sain kaks isoo kattilallist täyttee kurpitsampalassii. Et kyl näät sit riittosii ova.
Hillo enste ja samal ku palottelin kurpitsoi pyäri astiampesukonees purkit. Tul taas huamattu vet huljuttamal, et mones purkis o väärällaine kansi, mikä ei pir yhtääm mittää. Osan pistim poijeski, ku pitää ny talven aikan kerät niit iha oikkioi purkkei ja kansii. Pistää kellarin hyllyl ain purkin ja kannen siihe kii, ni eivä hävii mihinkää, tai men sekasi.
Tuliha niit sit erikokkossii purkkei hillol laitettuu.
Värierooki o pikkase viimesee kurpitsahilloho. Viimeks ol siis ufoo, tavallist ja koristekurpitsaa ja ny pelkkää kesäkurpitsaa (noh, pikkasel määräl sitruunamehuu). Makosaa ainaski ol, mitä soset maisti.
Sit tosiaa jäi yks kattilalline 'yli', ni päätin siit sit tehä olevis olevist aineist sörsselii, eli smashhii. 2 tl seesamöljyy, 2 dl valkoviinietikkaa, 4 dl vet, 2 dl sokerii, punast ja vihreet chilipaprikaa, valkosipulinkynsii, sualaa ja korianterijauhet. Ja näät siis tiätty kurpitsoje lisäks. Kaik sekotettu sulas sovus yhtee enne purkitust. Saa nähä, millast o sikku aletaa syämää. Aikas ytyn tuaksust ol ny ja meinas sormet palaa, ku pilkkosin noit chilei. Iho ei oikkee tykänny. Ohje sano, et olis parast syätäväks kahre-kolmen kuukaure säilönnäj jälkkee. Mää vaa miäti, et mihi kummaha näät sit saa säilöhö, ku kellari ei tosiaankaa ol viäl valmis...
Päiväl jossaikohti ol divaanin pallil möykky...
... ja kukas muukaa, ku Susu sinne ol piiloutunu. Unilulla. =)
Kommentit