Yhtlai, kahtlai juttuu täsä. Joulussii juttui siis unohtamat, vaiks fiilinkii ei välttämäti nii olisisis ollukkaa.

Tosiaa, käyttii moksuje perheit moikkaamas pikaste herkkuje tiimoilt enne jouluu, ku ei saatu poikii ny tänne mummu-vaarilaha lainkaa. Siihe jäi meijä omatki jouluvalmistelut sit aikas pualitiähe, ku olin nii aatellu, et poikie kans yhres tehrää yht aj toist.

Mut oliha se nyssit kiva nährä ees. Ehrittii vähä höpöttelemähänki tiätty sit samal. Isäntähä siis jäi kotti potemaa, ku ei lainkaa kunnos ollu.

Yhret joululahjaks tarkotetut sukat valmistu just ennen jouluu, mut ei nyssit ehtiny saajalles ajois, mut eiks jouluu ny kummiski vähintäs Loppiaisehe kest, meijä oma joulu päättyy vast Nuutimpäiväj jälkeisehe viikolloppuhu yleensä. Täl joulul tulee kyl joulusiivous olemaa helppo, ku ei paljoo siivottavaa olekkaa. Pahemmi mittää ei esil ny saatu.

Isännä kunto hualestutti kovaste, ja moneste yritin saar lähtemää lääkäril uurestas (se eka ku anto vaa jottai suihket, mikä ei sit auttanu kummiskaa), ja sit pyhie aikan päivystyksehe, mut ei tota jääräpäät mihinkää saanu. Voimat ol melkose vähis ja jalkojev väri pelotti viäl enempi. Iha mustelmal koko sääret. Meinas vaa, ettei ol hättää, ku o molemmis, ettei toispualeiseste (kuulemma joku lääkäri on näinki hänel joskus sanonu?!!!). Mut MITE toi muka voisisis olla normaalii?

No, ol tääl nyssit sentäs yks tonttu. <3

Katteltii/ kuunneltii joulurauhan julistus telkast, ja käsityä käres, tiätty, samal. Eihä toi ny kauvaa kestäkkää ikinä. Äkkii ohitte. Joulurauha tul. Noh, meillähä se rauha ol alkanu jo aikasemminki. Ostokset tehty erellisen päivän, eikä mittää aikataulutettuu tiaros.

Isäntä söi, mut selväste vähemmä, mitä normaaliste. No, sinänsähä se tahtoo kippeen olles mennäkki nii. Pääasia se, et jua paljo. Men kuumaa juamaa, men vichyy, vaiks pääosin vaa makoili. Usseet ateriat kannoinki makkarihi, et siis sänkyl lairal istues söi. Ku muuto olisisis varmaa iha pokkana ollu syämät mittää. :(

Ku levitin meijä lahjat olkkarihi, ni Pyry kävi haistelemas ne kaik. Ny avasin itte mun ja meijä yhteiset lahjat, ja isännän omat vein makkarihi, et sai sit halutessas itte ne availla. Jossaikohti sit niin tekiki. Kaikkee hyvi käytännöllist tuliki. Hilloi, juamii, herkkui, bujoilutarpeit, pöytäliinaa, uniasui, hanskoi, pipoi, jouluvaloi, paristoi... Ja nyv vihroste sain sen hulavanteenki, mikä o ollu "ostoslistal" jokusev vuare. En ol kyl sitä ehtiny kokeilemaha viäl.

Nykku isäntä o ollu sen kuukaurem päivät kippiän, ni koko torppa kauppareissuines, ruuvantekoines om mun hoteil ollu. Takan lämpimän pitämine, pyykkiem pesut, miättimine, mitä syärää ja kaikkee, mitä ollaa normiste joko pualitettu, tai sit ne o ollu miltei kokonas isännä hoteis. Siihe siv viäl noi normityät ja lemmikit ja sensellaset, tiätty. Isännänki lääkkeitte haku apteekist ja nyv viäl osaks sen hoitamiset, et oikeest ottaa niit lääkkeitäs, ja et syä ja jua. :( 

Tarvittii kolmeks - neljäks tunniks uunii karjalanpaistil, mitä siis serkun kans ekaa kertaa valmistettii, ku tääki o yleensä ollu isännä hommii. Hänhä tekis tän iha vanhast tottumuksest. Mut joo, olin ottanu sulamaha noit torttulevyi, ja sikku meil ov viileemppää tääl sisäl, ku levyje valmistaja o olettanu, ni eihä ne sulanu siihe aikaha, mitä paketin ohjees lukkee. Eli ei saatu tähtitorttui, ku ne levyt ol melkose jääs viäl siinvaihees, ku oltais niit tarttettu uunihi laittaa. Länttäsin siis luumumarmeladin siihe neliön keskel vaa, ja siit uunihi. Kyllähä niist iha syätävii tul. Malli ov vaa ny erillaine. ;)

Ja jääkaappi o ollu iha ääriäs myäte täynnä. Joka aterial sitä ollaa miätitty, et koht saaraa lisätilaa, ku jottai käytetää, mut sit ain jää jottai, kummiski, mitä täytyy taas saar takasi kaappihi. Sevverti vähemmä nyssit om menny ruakii, ku mihi ollaa yleensä totuttu. Ainaski vattat o ollu täyn koko aja. =)

Mut sittehä se ambulanssi ol kutsuttava paikal, ku isännä voimat ol nii loppu, ettei pysyny jaloillas enää. :'( Ja silti hää meinas, et "ei nyv viäl"... Höh! Men siis yäl vessaha, ol onnistunu pääsemää raputki ales viäl kunnial, mut vessas tul onkelmii. Joo, eikä siin menny häkeen soitost ku kymmenisem minuuttii, ni auto ol pihas.

Ja siällähä hää sit tyksis onki, ainaki ny muutaman päivän. Lääkäri lupaili, että jo huamenis voisisis kotiutuu, jos kaik menee niinku "Strömsöös", eli orotetuste. Saa sit nährä. Iha hyvil miälil isäntä siäl ol, ku kattomas kävin.

Et tällane jouluaika nyssit tänävuan meil.