Töit, puuhaa jos mitäki muut, menoo ja meininkii, koton ja muuval. Mut niihä se sit aika menee hurjaa vauhtii. Ihan koht saa huamat, et se onki jo kesä. ;)
Kuvat näyttävä taas menneen iham mihiv vaa järjestyksehe, mut annan olla. Pikkase saattii lissää lunt, muttei mitenkää paljoo. Kolaamaa ei olla ryhrytty parin sentin takii. Mut pihal sitä o kiva peuhat, ku ei ol liikaa pakkast.
Palloiluha se on se hauskint ain.
Tai sit ollaa ja mennää muutev vaa.
Näät koripallot tuntuva toimiva aikaste hyvi, et niit ostelen kirppareilt ain välil lissää, jos osuu silmii. Kaks näit o ny pihal ja mont vuat jo siäl kesät talvet ova kestäny.
Lehrellukuhetki iltapalan kera ja sain het kaverin. Päiväl en ehri lehtii lukemaa, ni iltasel sit joskus - ja joskus taas ei sillonkaa. Heh!
Jäälyhryis oon kynttilöit poltellu. Ku ei ol ollu paljoo lunt, ni ihan kiva saar ees tällee vähä "valoo" pihal.
Ja takkaa ollaa polteltu, ku tuuli kylmettää torppaa tosi tehokkaaste.
Eikä näist keleist ja sisätilan kylmyyrest ol kärekkää tykänny. Rasvaan, pesen rasvam poijes. Nii se nyssit om menny. Yäks vahvaa voiret ja puuvillakäsineet kättee, aamul iho om paremp, mut sit päiväm puuhat alkaa ja taas o haavat auk...
Kadi täsä kahre kissan piirittämän. :) Näät pojan katit, Jekku (oikkial) ja Tuittu (vasemmal) ova ollu meil ny jokusenki aikaa, muuttotohinoit paos.
Tuittu ei ol viäl oikkee alakerttaha uskaltautunu, miukuu siv välil rappusis, ku tuntee ittes yksinäiseks. Meil ku kaik muut tuntuva ain pikkuhiljaa kertyvä sinne tilaha, misä mä oleilen, Jekkuki.
Joulukaktus kukki just enne jouluu ja nyssit o seuraava kukinta menos.
Vähä käyttelin makrooki, ku o näis kukis iha jännii yksityiskohtii.
Takka lämmittää olkkarin ja yläkerran iha sopivaiseste (noi pariinkymmenee asteesee), mut köökki om mutkan takan, eikä lämpö oikkee taho sinne saakka riittää. Lämmitin sit keittiöö vähä leipomal kakkuu.
Iha ekan kerra voin sanoo, et onnistuin kuivakakkun teos. Mehevää ja maukast. Enne näät o kaik ollu sellassii kirjaimelliseste kuivakakkui, mikkä jäävä kuivin murusin kutittelemaa kitalakkee. Sellasist kakuist mä en tykkää.
Isommil pakkasil Kadiki saa lämmiket ylles.
Nii se vuare eka kuukaus sit otti ja loppu. Poika on ny kans viralliseste muuttanu poijes kottoo, asustelle ny avoliitos uures yhteises korissas! Sikku näät vaavit täält viäl kotiutuva sinne, ni arki alkaa pamahrel päälle, itte kullekki. Mut joskos se olisisisis silti iha siärettävä, rentouttavaa arkee sentäs. :)
Kommentit