Keskviikko aamul aikaste isäntä läht tyämatkal Vaasaa ja saatii siis vähä tarkemmi seurat ajankuluu reissuillamme, ettei tul väli koirie ulkoilutuksil liija pitkiks, mut hyvihä se men. Mul ojjo sisäänkirjotettun vissii se aika, ku oon joka päivä suurimpiirteis samoihi aikoihi ain ulos menos. Sato tai paisto. =D

Tuuline, mut selkee ja aurinkoine päivä ol ja päätettii lähtee Naantalis käymää, misä ei sateel ol nii kiva piipahtaa. Jätettii auto pitkälti bussiaseman taa ja kävelttii siält sit alas rantaha. Kiva matka nährä sitä uurempaa, vähä vanhempaa ja vanhaa kaupunkii samal kerral. Kirkko ol eka, mikä sai meijät hakemaa kamerat laukuist esil.

Kiärrettii hautuumaatki, ku kaik hautamerkit ova kuulemma iha erillaissii, mitä Australias o tapan hauroil laittaa. Eipä ol sekää tullu miälee, et neki taitava ol melkose paikallissii, mite kukaki maa/uskontokunta omat kuallees "merkittee". Kirkos ol jottai hualtoi menos, eikä sisäl päässy, avoinnaoloaika alkaa vast kesäkuun alust.

Kävelttii sit vähä kauvemmas rantaa pitki ja tultii sit taas siält keskustaha takas. Muumisaarel ei lähretty kävelemää. Liput liahuva Eurooppa päivän kunniaks.

Kävelttii sit ja ihailtii vanhoi, hyvi laitettui puutaloi ja ihanii liikkeitte kylttei. Muumishoppi ol remonti al - ja nii ol pari muutaki paikkaa - ja kaffila/ravintolaterassei näytti tuleva kovaste vauhril lissää. Yhres ravintolas käytii kurkkimas, jos olis ollu auk, ni oltais rannal nautittu lämpimät juamat, mut se aukes vast myähemmi iltapäiväl. Käveltii sit piänt kujaa pitki ylös ja ihailtii erilaisii vanhoi rakennuksii, monellaisil akkunoil ja miätittii, minkälaissii näkymii mistäki huaneest mahtaakaa olla.

Yks liikkeempitäjä otti meist yhteiskuvanki ja pyys meit tulemaa käymää liikkeessäs, mitä ol just menos avaamaa. Se tais ollakki niit ensmässii. Valla hyvi enklanttii kans veteli ja paljo ol asiaa ja jottai tuliaissii viaras löys siält häne putiikistas kans. Nauroki, et se ol kannattava yhteiskuva, ku kassakoneen sai kilisemää. ;)

Jostai alko tulla nii herkkutuaksui, et rupes nälättämää itteeki ja käveltii takasi rantaa jottai ruakapaikkaa ettimää.

Nää rannan liput ovakkyl kauniit. Usseemp yhres voimistaa tunnelmaa. Kukkapenkki ol tyhjän viäl, mut uskon, et kesäl täsä on taas valla upeet istutukset, niinku ennenki.

Viaras uskaltautu sit ottamaa ja maistamaa karjalanpiirakkaa munavoin kera. Saatii ne lämmitettyin ja suussulavin syär, ni kylhä tykkäs. Ei ol kuulemma Australias mittää vastaavaa.

En huamannu ottaa ylös, misä oltii, mut ainut avoinna oleva ruakapaikka vaikutti oleva. Kirkon al.

Sit taas kävelyy autoo kohti ja pysähryttii kaikis mahrollisis liikkeis, mikkä vaa oliva auk täsäkohtaa. Ei niit kovim montaa ollu.

Viaraamme halus ostaa mul uuret korvikset. Mun vanhat ku o ne iänikuset kirurkinteräksiset napit, mist ojjo väriki hävinny. Näitte pitäs olla nikkelitestatut ja vaiks o roikkuva, ni läpimenokiinnityksest löytyy lukko, ni ei pitäs ol ekan tippumaskaa. Valla kauniit! Kiitos, Rhon! <3

Eikä se siihe loppunu. Lankapuatiki ol auki ja siäl tarjouksel kaunist lankaa. Sain lisää kaks isoo kerää pehmeet ja lämpöst lankaa. Löyty jottai sopivaist tuliaist koton orottavillekki. Sopivaist kevyttä ja vähän tilaaviävää. Ku o reissus ja matkaa ov viäl meijä jälkeenki jäljel, ni ei voi kovi painavii eikä isoi juttui mukkaas ottaa, vaiks kui tekis miäl.

Ja ku tuliaisist tul puhet, ni Rhonha toi meil vaiks mitä Australiast. Viinilasitunnisteit. Ihanii erilaissii eläimii. Samate toi sellassii eläinfikuureit jokasel, mist en saanu kuvaa, ku ne men tiätty kaikkie omiin taskuihi. ;) Sellasii puust tehtyi ihanuuksii.

Sit sain tällase ihanan käsintehry kaulakorun. Kivi o kuulemma kans viaraamme ystävän itse poimima, hioma ja paikallee asettama. Ketju o ostettu.

Em millää meinannu saar koko korust kuvaa, ni täsä paremp kuva ketjust. Se menee ittellee näi kivaste "kiaroo", et näyttää varsi eläväiselt ja pirteelt kaulas.

Ja tää kivi o valla upee! Siin o valkost ja kullanki sävyy, sillee vaihtelevaste. Valost riippue tuntuu, ku värit vaihtaisisivav vähä paikkaaki. Tosi kaunis! Mä oov vaa aika huano pitämää kaulakorui, ku mä oon nii taitava rikkomaa niit ja ku ketju menee poikki, ni koko koru hävii. Mut erikoistapauksis taatuste tulee laitettuu tämäki kaulaha!

Ja sit sain tän kovaste ettimäni sarvikamman! Australialaisen härän sarvest tehty. Ja nii tul testattuu, et toimii! Täähä o sekä ihmistukal et pohjavillattomil koiril valla hyvä. Piristää kampaamal myös pintaverenkiartoo ja eristää sil myäs hiuste kasvuu. Tykkään! <3

Ja sit jo miätittii, et eihä tonne matkalaukkuihi muut ol enää mahtunukkaa, ni saatii viäl Australialaist erimakusuklaat. Tosin ehrin ottaa kuvaa vast sej jälkkee, ku kakks levyy ol jo syäty. =P Nam! Hurjaste kaikkee ihanaa, suurkiitos, Rhon! Alkaa jo olla ikäväki, ku meil ol nii kivaa yhres viime viikol. Mut taatuste o jatkoreissul Enklannis kans paljo uut koettavaa ja nähtävää!

Nii, ja iltaruuvaj jälkkee sitä ottiva tassuttajatki rennoste. Täsä viäl ehtivä divaanil loikoilemaa ennenku tääki tul viikollopuks petikäyttöhö, ku plikka tul siippas kans meil aikaas viättämää. ;)

Maanantain lomailuu löytyy täält.
Lomatiistain juttui tääl.
Torstaissii lomailui tääl.
Perjantaise lomaa tääl.
Vikalomapäivä, lavvantai, tääl.