Eiline meniki sit yhres ja toises touhus ja pääosin mul ol joku tai jokkut otukset sykys tai muute rapsutettavan. Kyl nää nii syrämee menee, ku ova vaivassii. Huoks!

Plikan poikaystävä sit sai innostukse illal laittaa meijä vapuks ostama krilli kasaha, et voiraa paistel illalliseks vähä makkaraa. Hiiliiki löysin täsä yks päivä kauppareissul, ni kaik osatekijät oliva valmiin. Jos ol krilli halpa (17€), ni kyl se ol sit melkose huteraa tekkooki. Suamenkiälissii ohjeit ei ollu (HYI, Tarjoustalo!) ja kuvaohjees ol osassii väärimpäi ja melkosel yrityksel ja erehryksel se sit valmiiks tul. Ei kyl terassil uskallettu polttaa, et JOS kummiski rämähtää kasaha keske käristelyn, ni ei poltet koko torppaa. Viime kesän telttapaikal sit ol hyvä tehrä krillauspaikkaa.

Ja sevverti tul makkaroit krillailtuu, et jottai jäiki. Tairan osan laittaa koirie ruakaha mausteeks tänäpe illal. Aamuruaka ol viäl sellane "varovaine" versio.

Kadi-reppanal o nii iso trötö, et sen kans ei yksinkertasest voi ol meijä piänes torpas törmäämät jatkuvaste johonki. Silti täytyy tiätty ol mukan menos koko aja. Raput ova melkone koettelemus, ku pää meinaa juuttuu joka ikisee askelmaha ennenku pääsee ylös...

... mut sit onki mukava ottaa piänet tirsat sej jälkkee, ku tänne o ittes ahertanu. Ja silti välil tarkkail tilannet, ettei nys sentäs iha yksi yläkerttaha jää. Jos kaik häippäsee, ni sit täytyy ahertautuu ittekki taas toiste seuraha.

Vaiks näät kissoje tötsät ova paljo piänemmät - ja kappiammat siis leveyreltäski, ni kyl näittenki kans pystyy koheltamaha. Välil voi tul vaiks iha yllättävä peittokuhmu tiäl ja katkast menon siihe paikkaha...

... mut Mustikselt löytyy tätä Suamalaist Sisuu ja sit loput kuitenki pääsee mukavil vesil. Sikku hyvä paikka ja asento o löytyny, siit ei sit hevil enää poijes lähretäkkää.

Yäl mää pelastin Mustiksen meijä sänkyn ravost, mihi ol onnistunu jotenki ittes tötsän kans saamaa, vaiks se menoaukko o varsi piän. Ei sit enää päässy siält itte poijes. Olis tarvinnu peruuttamal tulla, et tötsä olis muatoutunu aukom mukkaa. Iha sitä ei sit tää neitone osannu. Aikas siäl yritti tötsää tappaa ja lopult tul aukov viäree huutamaa appuu. Sain tötsäst kii ja litistelin sitä sopivaiseste samal vähä ettipäi vetäe. Siinkohtaa kyl Mustis meinas jo ruvet pakittamaha, mut ku pulpaht kolost ulos, ei sit enää ollu takas menos sentää. Lykkäsin nyssit piänet koristetyynyt sinne koloihi, et muute siäl koht o Susu kans - tai Mustis uurestas.

Susuki tarvi "pelastamist" yäl kerra, ku mää laiti saunan löylyhuaneen oven kii, ku ajattelin, et sinne ei tarttis kissojen nyy mennä, ku o kovat lauteet ja pittää hypel, et pääsee ylös tai alas. No, ilta viäl men jotenkute, vaiks Susu kyl pari kertaa tökkimäl itteäs yritti siält oven alt sinne saar. Siin onnistumat. Yäl sit ol jotenki sinne päässy, mut ulos ei enää päässykkää. Heräsin siihe, et kuulu semmone kaukane koputus ja kiukkust mutinamouruu. Tötterö iha suarastaa raivostutti Susuu. Ku avasin löylyhuanee oven, Susu ryntäs enste viivan kissahiakkalaatikol, kuapsas hiakkaa reilust ympäriis, tek hätäs, peitti hyvi ja tul sit jalkoihi hyrräämähä. Ja sit palas saunaha takasi, tötterö ylpeest pystys. Siit o tainnu tulla Susul sellane oma paikka.

Et jostai kumman syyst nyy tätä hiakkaa kuluu oikkee urakal... Täsä laatikko Susun yäkäynnij jälkkee. Tää o matalalaitane laatikko, ku siihe kuuluu oikeest kansiosa pääl, mikä pitää hiakan hianoste paikallas, mut eihä sinne noitte tötteröitte kans pääse, ni nysseo siirretty väliaikaseste syrjähä.

Ja tunnelmis mukan tiätty näät muutki karvakerät. Tavallistaki rennompaa meininkii. Jopa Kissi ja Kössi ova jättäneet ne omat keskinäiset riahus, ku kummasteleva tätä tötteröilyy. Miättivä varmaste, et jolleivä ol kiltiste, ni koht heilläki o töröt pääs... Heh! Hassut!