Ol kissat nii söpössii, ku heräiltii, ettei mittää määrää. Nii ne vaa ossaava halii toisii suloseste, että! <3 Rakkaat halikaverit! <3

Kadi taas ol alakerras soffal antamas aurinkokylpyi tassuilles...

... ja sevverti osu aurinko kameraha, et tul heijastus kattoho - tää neitihä huamas sen sit het. Siinkohtaa ei voi nukkuu, ku jossai o liikkuvaa valoo!

Pikkase ol miinuksem pualel koko päivän, mut eteläm pualelt mustalt peltikattolt kyl jo kuulu pirtee, keväne tip-tip, ku vesi tippu ales. Siit se alkaa, pikkuhiljaa.

Vaiks tosi paljo paikotelle tätä lunt kyl o! Onneks ei omas pihas iha näim paljoo sentäs.

Kadiki sit yhre lumipallose peräs hyppäs lumivallim pääl.

Hanki kanto hetke aikkaa, sit ekaks humpsaht etutassut, sit takatassut peräs, syväl lumehe.

Siält se neitone siv vaa ittes pompautti kolojev viäree. Ulos hankest.

Kunnes uppos taas. =D

Kössiki harrastel lumivuarikiipeilyy välil. Se ol aikas haastavaa, ku kissi ol samas remmis ja tykkäs taas kulkee tiäl...

Ja välil ol kaikil näit "omii polkui".

Kadi seisahtu, ku lumi kanto koiran haukuntaa jostai kaukkaa. Muut eivä ollu moksiskaa moisest.

Ja Mimi tul siihe näyttämää, et "mul o uus temppu, ota kuva! Teeppäs kiäles kans peräs!" Plääh!

Hetke aikkaa Mimiki kokeili hankikantoo lumivalleil...

... mut IIIIKS, mite iljettävää se ol upot sinne. "Äkkii poijes!"

Sit Mimi päätti, et tähä lumipalloho o piilotettu jottai.

Reikää synty aikamoisel vauhril, mut mittää ei tuntunu löytyvä.

"Elkääs viäl luavuttako, mää koitan toisest paikkaa!" Sitkee sissi!

Harvinaise pitkä lumikävelymatka Mimil, mut muisti, et täält o joskus aikasemminki löytyny pupum papanoit, ni niit vois vaiks olla siäl viäläki. Ei kyl tainnu olla, ku nii eksyksis tuntu oleva, mut tulipaha tarkistettuu.

Ja viäl uuret ryhmikset. Vähä se osu tuuli tähä kohtaha, et turkit hulmus (tai ainaki Kissin turkki).

Tasapainokatteluu; Kadi ja Kissi keskel ettee, Mimi vasemmal ja Kössi oikkial. Sikku mun katsesuunta ol koirie taa, ni aikas laaja-alasest ympäristöö nähtii. :)

Sit iski sellane tuulempuuska, et Mimi ja Kadi väistivä, Kissi kääns naamast tuult vaste ja Kyösti ol tuulesuajas muitte takan, ni ei ollu milläskää.

Siv viäl viimine otos enne jatkamist. Kissin turkki tuntu olevaj jo menos.

Sit veli tul vaimos kans piipahtamaa ja oliki oikkee ihanaa ku kävivä! Kaffetelttii ja höpötelttii menemää. Olkkaris tiätty saiva karvakuarrutukse, et on sit Nellukal, heijä koiral, terveissii kovaste täält suunnalt. =D

Mimi ol mu selällämmittäjän ja tarkkan seuras, et oonksmää vai meenksmää, ku siin kameran kaa heilusi.

Kissakki käväsivä pikaseste viaraat tervehtämäs ja sit oliki jo aika ottaa pikkaset nokoset taas. :P

Varsi ihana viikolloppu kokonaisuuressas!