Monellaist meininkii täsä. Välil tuntuu, et viikov verra tapahtumii ollu, ja silti vast keskiviikos mennää. Sehä ov vaa hyvä!

Suurin osa ajast o menny tyäntekoho, mikä siis koirie miälest ov varsi tylsää. ;P Sit otetaa nokkiksii siäl ja tääl.

"Ai, määkö muka nukkuisisi, ehei! Luulet vaa!"

Kissiki killittel siin soffal. Vaiks Kissin ajatus näytti enemmänki oleva...

... "Älä ny häiritte, MÄÄ nukun!"

Mimi tais kyl ol oikeest untem mail. Kattosin, et ei paljo tarttis tökkäst, ku olis Mimi puronnu koko tualilt. Ev viittiny kiusat kummiskaa.

Eile sit tein aamupäivän hommii, pikkase pualempäivä ylitte ja sit alotin huushollii vähä kuuraamaa iltaviarait ajatelle. Siin koirat kans hääräsivä mukan ja ku olin vähä aikeis luutut laittiaa, ni annon noit puuhapallot tyästettäväks hetkeks aikaa. Siks hetkeks aikkaa, ku kummallaki men vaa tovi, et saiva pallot tyhjiks. Imurointi ja luutuumine, ja sit lährettii ulos, et sai lattia kuivuu ilma tassuttelijoitte apuu (noh, katit jäivä sisäl, mukku eivä märjäl lattial tykkää käpötel, ni pysyvä usseste sillo yläkerras). Tehtii lenkki, heiti koirat kuistil ja otin enste Mimin ulos takasi ja furminoin turkkii. Sit sama Kadin kans. Vaiks kyl sitä karvaa tuntu siltiki pöllyyvän kummaste senki jälkkee, vaiks tuntu polul jääneist karvakasoist päätelle silt, ettei koiral jääny turkkii enää lainkaa... Linnuil pesäainest.

Plikka tul kotti ja vaiks isäntä ol päättäny illan menun meil ja viarail, ni ryhty silti tekemää pitsaa, ku tajuttii, et jääkaapis o paketti jauhelihaa, mis viimine käyttöpäivä ol eile. Ehti pitsan tekemää ennenku viaraat tuliva.

Ja oliha siin sit koirat into piukal taas, ku tul tuttui, joit ei pitkii aikoihi olla nähty! Kössi varsinki otti het hyvät asemat huamio saamiseks. Eikä Kissi kaukan myäskää ollu. Heh! Mimi ja Kadi pysyvä aluj jälkkee vähä syrjemmäs, mut kävivä omat rapsuttelut kyl hakemas ain aika ajoin.

Isäntä tek alkupalat ja salaatin, sit koht syättii kinkkupastaa ja jälkkäriks sit mustikkajuustotorttuu, mink viaraat toiva tullessas, kaffen kera. Nam!

Kasvikokoelmaki karttu kliivial, jonka viaraat oliva kantaneet mukanas jopa hotellihuaneesee! =D Nii, herttast! Pirän tän ny vähä aikkaa tääl kasvihuanees, kunnes keksin sil hyvän purki ja paika, mihi pistää. Eikä koirakkaa jääneet ilma herkkui. Olipa ihana, ku ehtivä käymää kaike muun ohjelman lisäks meilläki! Suurkiitos käynnist!

Tänäpe aamul (taas!) kurkkisi noit taimituslaatikoit ja yllättysi! Siäl o osa siämenist lähteny jo kasvuhu! Haa! Jottai siis ainaski saaraa! Näät ova punassii ja sinissii päivänsinei.

Näit isomppii siämenii laiti sillee, et ne ova irroksis toisistas, ni o helpomp sit jokune siirtää toisee purkkihi koulimisvaihees. Pikkusiämenii ku taas tul laitettuu paljo yhtee pottii - niit ku olis tarvinnu jollai välineel laittaa, jos olis vaa muutaman halunnu yhtee. No, kattotaa, mitä näist tulee. Et tää ossaa olla jännää!

Susu taas miättii, et mitä kummaa, ku ei ol mittää ruahoherkkuukaa viäl tullu... ;P Onneks o kasvihuaneis hyvä muavi pääl.