Juu, ei menny iha niinku Strömsöös, mut syäräksemme saattii. Kovaste paljo ei voi täsäkohtaa varsinaiseste arvostel ateriaa, ku se o tehty paperil ja tarkkaa 'piilotettu' arvostelulootaha, mikä avataa siv vast viimistenki ruakailujej jälkkee. Mut tunnelmii yleiseste. Pojan plikkakaveril tul nii vatta kippiäks, et joutu jättämää ateriav välihi ja se aiheutti kans omallaises pähkäilyn, et mitä tehrää jatkos, et saaraa oikeuremmukaset pisteet. Mut pääryttii siihe, et otetaa ny keskiarvom mukkaa, ni ei ol osallistujie määräst kaik kii.

Menu kirjotettu kauniil käsialal kaikil tiaroks. Nälkähä kasvo vaa! =D

Siin o omallaiset paineet ekan olevil kisailijoil, ku sit taas toisil o muullaissii. Koko piän köökki ol kyl ahkeras käytös aterian tekoo varte.

Alkupala ol oikeest värikäs.

Houkuttelevaha se! Äkkii lautaset tyhjenivä, ku olttii kaik melkose nälkässii jo täsä vaihees, reilu parise tuntii myähäs suunnitellust. :P

Sit pelattii Aliast sil välil, ku astiat ja annokset vaihtu. Matkaversioo, mist puuttu säännöt. Niit sit keksastii vauhris muutamiikii erillaissii...

Pääruakan ol isot hampurilaiset. Alust loppuhus saak nuarison itte tekemää! Uuni ol kuuman ja paistinpannu tiris vähä aikkaa. Ja arvatkaas, mikkä tuaksut kämpäs ol?!

Kissi tökki välil muj jalkkaa, et "hei, joku o unohtunu! Meki haluttais maistaa!" Juu-u, taatuste. :P

Jälkkäriks kaffet ja värikkäit mokkapaloi. Nam!

Kelpasha näit mutustel. Sit oliki massu jo sopivaste täyn. Kiitos!

Eka tiskivuaro koneel menos ja tällane pino viäl jäi seuraavaa orottamaha. Mut kokkaajat siivoova. Lopetettii siin yhreksäm pintaa syämine, ni ei siin enne yät ehtiny ku yhre koneellise pesemää. Pakko jättää orottamaha seuraavaa päivää. Päivää siks, ku moksut tuski iha aamusel nouseva ylös kummiskaa. Loma ku o.

Mut kylhä tää kilpailuviättii herättel. Nii jo ol oikkee tekemise meininki plikal poikaystäväski kans, ettei mittää määrää. =D

Kissi ol viäl myähemmi, ku latasin kuvii koneel, sen näköne, et tuns epäreiluks, ku ei saanu mittää herkkuu ees maistaa. Haistella vaa joutu pitkän aikaa, mut muka mittää ei heil riittäny... Voi voi, reppanoi!