Kivoi aikoi ollu. Repe-coton oli meil viarailul reiluv viikon, ny tul siskom perheen Ekku-poika (mitteli) meil viikonloppuviaraaks. Sellaist tiätyllaist lomafiilinkii tuavat ain tullessas, vaikkei arki näirem puitteis paljoo muutukkaa.

Jättimunkit toivat sisko miähes kans, ku kaffeleltii. Kiitos! Sikku tulin yläkerran koneel, ni äkkiihä tää porukka sit ol kaik yläkerras kans. Kissat oliva sänkym pääl, mutten saanu samaan kuvaha.

Telkkaa kattelles tein sit taas käsitöit ja isäntä jottai iltanaposteltavaa popsi siin liki, ni Ekku eli toiveis, et jottai olisis kans hänel tippunu. Ei tainnu kyl tippuu (sit olisis äkkii ollu lisää toiveajattelijoit paikal).

Kissat ovat Ekkum miälest aika outoi otuksii. Pysyvä paikoilla, juaksenteleva, tuijotteleva, välttelevä katset - ja ain joka paikas mukan. =D

Siihe se Ekkuki sit nukaht iltanokosilles käsityätualiv viärel - ku kaik muukki loikoiliva kuka missäki.

Kissat ol nojatualin al ja leikkivä Kadin kans "kuurupiiloo". Välil Susul vaa men konseptit sekasi ja alkoki leikkimää Mustiksen kans, unohtaen koiran. Tällassii käärmeit meilt sit ain välil nojatualin alt näkyy. ;)

"Ei nyv viäl mittää sänkyy laitet päiväkuntoho, ku yäunet ov viäl ihan keske!"

Ja villatakkiki eristyy, hittaaste, tuntuu, mut, kummiski. Yht ja toist on tän kans kokeltu, ja tähä juttuhu nyssit päärysin. Hihoi alottelin eile illal, et saa nährä kuis kauva niitten kans menee, et saa mallii rukattuu sellaseks, ku mää kuvittelen. Jos ees onnistun. Mut yrittänyt ei laitet, eks jossai nii sanota?!