Ekaks kuvat, ja jos se vaa suinki onnistuu, ni sit voin lisäil tekstei myähemmi. Täsäkohtaa yleensä ain jottai krumpsahtaa piälee, ku o paljo kuvii. Saas nährä.

Joulutunnelmaha pääs hyvi joulumusiikin siivittämän. Jopa imurointi ol iha hauskaa, ku kone vaa ol tarpeeks koval, et musiikki kuulu imurin äänen ylitte.

Koirat ain näitte kattie pukkaamisii ihmettelevä. Sen itte tökkäsyn kropal hyvi suarattava, mut se "iljettävä" häntä ku kiärtyy niskaan kissan siirtyes ettippäi, hyi! =P Eihä nää silti tiätty mittää muut tee ku vähä yrittävä väistel. Eivät reppanat ymmärrä, et kissa koittaa pittää hyvänä, ku tykkää nii! <3

Kadi haluu vaa rentoilla, ni Kissil menojalkaa viäl vipattais. "Mitäs tehräis?"

Säilytystilat meijä piänes torpas o aika vähis. Piän jääkaappi pursuu ruakaa näi joulun aikan, ku käytännös vaa glögei, leipii ja riisii lukuunottamat kaik olis vaatinu jääkaappisäilytyst. Eiku kylmälaukku käyttöhö. Ei sitä oikkee joulun takii viitti mittää toist jääkaappiikaa hommat. Mehu sai viilentyy akkunav välis, ku siäl o kylmempää ku sisäl, mut silti lämpimämpää ku pihal.

Saatii Ekku-poika siskon perheelt meil jouluviaraaks, ku he lähtivä mökkeilemää ja siäl ol yks juaksune narttu menos mukan. Ei viitti kiusat poikaa. Meijä plikat ku o leikattu, ni ei ol vaaraa juaksuist. Mitä ny ehkä samoil poluil joskus joku "herkkupeppu" ov viilettäny.

Sain siskolt aiva ihanan pöllövoiveitsenki. En ol tiännykkää, et tämmössii voi ees tehrä! Uskomattoman lutune!

Ekku aikas pia sit löys ne omat rentoilupaikat - ja suasikiks näytti tulleen takan erusta.

Joulukorttei ei lähetetty tänäkää vuan, ei yhren yhtäkää. Laitettii tiikereil WWF:n kaut rahaa. Silti sitä jokune kortti löys meillekki, ja laitin ne narul roikkumaa täl kerttaa. Onha niit kiältämät ihana saar. <3

Kummityttö ol leiponu saaristolaisleipää ja se tul syättyy jo enne jouluu. Herkkuu!

Pelkän voin kans tosi hyvää, mut jos laitti juustoo, ni voit ei tarvinnu lainkaa, ja ol silti hyvää. Meinas hävit leipä sen sileän tiän, ku sen kauniin paketin avasin.

Jottai välipalaa olin tekemäs, ku koirat seurasiva tarkkaa, et tuleeks heijä keppuihi kans jottai. Täsä jouluaikan ku ollaa vähä hövelil pääl oltu erilaiste herkkuje kans. Mittää isomppii määrii mittää koskaa, mut jottai piänt maistiaist.

Aatto alko sit riisipuurol. Tein ekan kerra Kiahu-mairost ja hyvi toimi. Ei tarvinnu ol jatkuvaste vahtimas eikä sekottamas, vaikkei mikkää haurutuskattila ollukkaa käytös. Tunti vaa men yliaikaa ohjeest, mut puuroo saattii!

Käväsin sit aatton Joulurauhaj julistukse enne vanhustel luan glögil. Veliki ol siäl siippas kans.

Heijä Nöpö-kisu ol kans menos mukan, niinku toisev velje Lalla-koiruuski.

Viimiset paketoinnit, Mustiksen kans, eli tassuttajil. Ei meil tartte mittää asiaa yksin tehrä!

Lahjat sit hetkeks esil, ennenku tarkemmi katottii, mitä niis o. Kauniitaha nää ain jo näinki.

Aattoateria.

Susu käyttää Mustist tyynynäs. =D

Siv vaa tovi oleiluu ja vattan lasketteluu. Ja tiätty käsitöit. 

Lahjoje availuu. Kyl näät tassuttajat jo tiätävä jutun juanen ja orottava omii ain, vaikkei mittää sen isompaa juttuu olekkaa.

Revitää ja riivitää...

Ja sit herkutellaa! 

Unet maistuva mones kohtaa ja...

... mones paikkaa.

Rekost ostettuu lähel tehtyy omenasiiderii. Pelkäsin, et se alkaa närästää, ku omenat yleensä helposte nii tekkee, mut onneks ei. Ol hyvää!

Jouluaamuna tuareil tortuil jouluntuaksuu torppaha. Ja kelpasha sitä syäräkki.

Joulupäivän syättii karjalanpaistii ja mitä erelliselt päivält jäljel jäi.

Siv viäl vähä luumu- ja varelmaveneit iltapalaks.

Olis Kissilki kelvannu.

Tänäpe luumurahkaa aamul.

Kalaa päiväl.

Ja iltasel käväsiv viämäs Ekkun kottiis. Kotiväki ku palas mökiltäs päivää suunniteltuu aikasemmi. Ei oikkee kelit ny suasinu. 

Ja hurjan ihana pöllökynttilä tul kottituamisin sit! <3 Meijä keittiön sinist ja vihreet ja siv viäl "mun" pöllö, ni ei voisis täyrellisemp olla. Rauhaiseloo ja oloo, nauttimist, herkutteluu, kynttilöitte loistet ja tuaksuu. Valla hiano joulu.