Täsä välil tuntuu, ettei mittää muut ol, ku töit. Menee viikolloput, monet illatki, eikä loppuu näy. Mut oonha täsä sentäs jottai muutaki kokenu. Onneks tulee otettuu valokuvii, ni o toristusaineistoo. ;)

Islan kans otetaa kaik mahrolliset tilanteet säitte puitteis hyäryks, ja tehrää ylimäärässiiki lenkkei. Lumi ja aurinko o kaunis yhristelmä, mut eipä tual pelloil paljoo kuljeta ilma aurinkoklasei, heh.

Yks aamu heräsin ihanaan tuaksuhu. Isäntä ol innostunu kyhäämää meil tuareet sämpylät. Nam!

Ja sit itte leiposin pullaa, omenakanelikiärteit, hasselpähkinäl, ja korvapuustei. Ekan kerra sain aikaseks taikinaa, mikä ei muuttunu kivikovaks het jäähtyessäs. =) Osa men ystäväm perheel ystävänpäivälahjuksen ja osa omil vanhuksil, ku käväsin siäl, loput syättii ite. Pakkasee ei riittäny, et pit tehrä toine satsi. =D

Ja käyttii me sit ystävämpäivätervehryksel tyttärempojan luanaki. <3 Hassuteltiinki vähä. Kasvaa vaa nii hurjaa vauhtii, että! Koht mennää eikä meinata. Nyjjo noustaa melkkest istumaa itte, sillee toisel kankul, nostetaa pylly ylös korkeel, et saa jalampohjat lattial, kyynärpäil pääsee ettippäi ja taappäi näppäräste. Kissat taitaa toimii valla hyvän esimerkkin - ja kova into olis pääst perää. Ain tulee nii hyväl tuulel, ku tätä piäntmiäst näkkee! <3 Eikä vanhemmissaankaa mittää vikkaa ol!