torstai, 14. lokakuu 2021

Elläreissu

Ihav vaa yllättäe tul ettee reissu eläinlääkäril meijä kissamummun, Susun, kans.

a1.jpg

Ei maistunu leikit Nipsun kans, vaiks toine kovaste yritti. Eilä viäl onnistu. Susu ol vähä vaisu, ja vaikkei vetäytynykkää omiin oloihi, ni ei innostunu oikeestas mistää. Vähä tuntu silti niskam mukkaa, et olisis nestehukkaa ja siks laittelin vesikeppui lissää ja lähel makuupaikkoi. Osaks truuttasin kiälem pääl ruiskul vet suuhu, ja kiltiste tää neki niäli. Mut ei siit ollukku ensiavuks. Ja ku tost Susu läht liikkeel ja tul kohti, ni näytti silt, et toine meinas pyärtyy, ol nii kallellas ja pit toist etutassuu pystys niinku olisis halunnu lopettaa "maailman kiappumise" sil taval. Silmät harottae. Siint paikast mä varasin elläajan. Päästiiv viäl samam päivä aikan, ku hetken lääkärin kans juttelin. Ei suasitellu ees iltaan oottamaan, mikä ol hyvä.

a1a.jpg

Koirie kans piän lenkki, Susu kuljetuskoppaha ja menoks. Susu ol iha hiljaa koko matkan ajan, vaiks toisinas näky katteleva tarkkana ohi vilistävää maisemaa oviluukust. Ilmottautumises ol jonoo ja pit hetki orottaa, et ol meijäv vuaro. Me oltii kummiski paikan ainoot "kissalaiset", muut oliva koirii ja ainaski yks pupu. Kissoil on oma orotustila, mihi meijät ohjattii, ja saatii iha rauhas siis omaa vuaroo orotella siäl. Koirie haukut kuulu jostai kaukaa, seinän toiselt pualelt. Vaiks eihä niis ny sinänsä Susul mittää uut ol, ku haukkuiluu kuulee kotonaki aika ajoin. ;)

a2.jpg

Sit lainaan Feliway-pyyhe kopam pääl, ku oroteltii. Susu killittel tarkkana ympärilles ja vastaili mul, ku jottai höpöttelin välil. "Kurrr!" 

a3.jpg

Tunnin men yli siit meijä saamast ajast, et päästii huaneesee, misä hoitaja tek ensivalmistelut ja kyselyt ja kirjas asioit koneel. Kuunteli syrämen, tunnustel munuaiset, maksat, virtsarakon. Ei onkelmaa missää. Otti viäl kuumeenki, eikä sitäkää ollu, sentäs.

a4.jpg

Sit orotettii lääkärii, joka viäl uurestas tutki syränäänet, elimet, ihoo, silmät, korvat, suun. Kehu, et on kiiltävä, hyvä turkki, lihaskunto tosi mahtava noiv vanhaks kissaks (nyjjo yli 17,5v), ihos ei mittää onkelmii, silmät/korvat puhtaat ja poskihampais vaa aavistus hammaskivee, mil ei varmaa näiv vanhal kissal enää mittää sen kummempaa tehrä, jollei ala selkeeste vaivaamaa. Eiku verinäyte ja labraha, et kattotaa iso verenkuva viäl, varmuureks, ettei ol mittää diabetest, kilpparionkelmii, munuais- tai maksavaivaa. Pualise tuntii kesti, et ne tulokset tul, ja kaik ihav viitteis, ettei löytyny mittää vikkaa.

Pääryttii siihe, et nesteytetää, vitamiiniliuokset mukkaa, sit jatketaa koton hoirol, mikä parantaa nesteen imeytymist. Parast olisis, ku Susu söis märkäruakkaa, mihi voisis vähä lisät viäl nestet, mukku toi ei syä. Paastoo mialuummi, mikä sit taas o kissal viäl vaarallisemppaa. Eiköhä tää täst. Pelästytti kummiski.

a5.jpg

Ostin tollase kissoil mainostetun laserin ellält kans, mihi tulee hymynaama-valo. Se ei kyl näyttäny kissoi kiinnostavan yhtää. Enempi tassutteliva sitä kynää, mist se valo tuli (ol se päällä tai ei). Heh!

a6.jpg

Mut tää yks ymmärs het sem pääl! Islal ol hauskaa, ku sai pyyrystellä vuarotelle isonevaa ja kutistuvaa (riippuu, mite kaukan kynä o) hymynaamaa siält täält. Ees joku tajus tän jutun juane! =D

maanantai, 11. lokakuu 2021

Vipinäviikolloppu

Oi että! <3 Molemmat pojat ny ekaa kerttaa yäkyläs meil. Äitees ku Artoo viäl imettää, ni on ain nuat piremmät välit tuskassii, mut joskus tääki kannattaa vaa alottaa. Onha Artoki jo seittemä kuukaure ikkäne (mihi se aika oikkee menee?). 

b01.jpg

Vähä samal juhlistettii plikan synttäreit täsä. Piäneste. Vaiks vanhemmat saiva ny vapaan viikollopun, ni plikan olles kippiän, eivät olleet suunnitelleet ny mittää erityisemppää menoo. Kunha ny saiva vähä larattuu akkui yhres. Pojat kans vähä lunssassii (yskää, nuhaa, ei onneks kuumet kummiskaa), ni yät ova olleet jo jonku aikaa katkonaisemppii, ku normaaliste, ja päiväkki sit yäunie puuttumisten takii vähä ärtyisämppii... Ei ole kelleen kivaa olla kippee.

b02.jpg

Saatii hyvi hoirettuu nii koiralenkit, ku Arton aamupäiväpäikkärit, osaks ne iltapäivä-sellasetki (heh), yhres Nipan kans. Niilo on kyl nii reipas kävelijä ja tykkää tyäntää pikkuveikkaa vaunuis. Viäl ov vähä lyhkäne miäs, ettei tahro nährä rattaitte yli kummiskaa, et täytyy sevverti pittää hualt, et suunta o oikkia, etteivä ole humpsahtamas ojaha tai törmää johonki. ;)

b03.jpg

Ja sit tiätty hyätykäytös ol takapihan hiakkalaatikkoki. Välil keitettii "soppaa", välil yritettii kakkui (liija kuivaa hiakkaa, ei oikkee onnistu), mut teitä tul autoil kivaste, ja välil tiän keskel "vuarii" rakennettii. Ei sen hiakkiksen kovi iso tartte olla, ku siin viihrytää. Pelättiiv vähä, et mite uima-allas on, ku tosa ei ol reikii pohjas, ja ku ov vet satanu ahkeraste, mut hyvi toi kansi vaa suajaa. Nii sarevesilt ku naapuruston kissoiltaki (ja muilt kaivavilt otuksilt). =P

b04.jpg

Palapelit ja legot, kassakoneen (ja kolikoitte) lisäks tuntu ny olevan ne kaikkeist kivoimmat tekemiset. Välil vähä magneettikirjaimil kirjoteltii, luvettii kirjoi, laulettiinki (piänem piäni veturi on nys se suasituin laulu, mink Nipa ossaa kokonas) ja vaikka ja mitä.

b05.jpg

Yhteist hauskaa veljeksil keskenäs. Monellaist.

b06.jpg

Islan kans myäs touhuiluu. Pallotteluhu Nipa kyllästy ekana, vaiks Isla mont kerttaa viäl leikil loputtuuki yritti saar toist uurestas palloiluhu mukkaa. Se limane kualapallo vaa ei enää jossaikohti oikkee houkutellu. Yh! Paitti tiätty Islaa. =P

b07.jpg

Nipsul ja Nipal tuntu kans oleva paljo yhteist. Nipsu pysytteliki kovaste ain siäl, misä me oltii moksuje kans. On kyl NII upee kissa! Ei juakse lapsii karkuhu, leikkii nätiste (ei kynsi, ei raavi, ei pure, ei hyäki), ja hyrrä om pääl, ku joku lähtee silittelemähä.

b08.jpg

Plikka, mä, ja pojat ollaa kaik vähä lunssassii, et yä men mite men, mut sit pojat ottiva vähä ylimäärässii päikkäreit päiväseltäs. Nipaki ihav vahinkos nukahti soffal just ku Arto heräs omilt nokosiltas. Kyl sitä vaa jo iha kippeen olemine väsyttää vähä, ja sikku yät viäl menevä "rikki", ni väsyttää entisestäs. Mut isommilt väsytappeluilt vältyttiin silti.

Olipa ihana viikolloppu!

keskiviikko, 6. lokakuu 2021

Piänt vaihteluu

Pistinki yläkerran aulaa mullimmalli, ku kävin vähä lattioit paremmi läpitte. Pitkäst aikkaa jotai muutost meijä torpas.

a01.jpg

Joha sain kaik ihan täysi sekasi enste, ku miätin, mitä kentiäs laittaa kokonas poijes, minkä siirtää vaa alt poijes, eli siis toisee huaneesee hetkeks, ja sitä rataa. Hyvi sinne näytti sekaha sopiva sekä kissat että koira. Heh! Ihmisil ol vähä pujottelupolkui siäl tääl vähäse aikkaa.

a02.jpg

Olispa vaa ollu mahrollist saara mattot pestyy täsä samas syssys, mut vaiks olisis mahrollisuus saar painepesuri (meil yhteine siskom perheen kans), ni ei toivookaa saar missää enää paksuu mattoo kuivaks... Noh, ens kesän sit.

Saa kattoo, mite kauva tätä leiskaa nyssit tulee kattottuu. Vähä men huaneen avaruus hukkaha täsä, ku sänky viä keskitilaa niimpaljo, mut muut järjestykset men ain muutamii senttei väärällaisiks, et olisis pitäny saar seinää tai pylväit poijes tiält. Joo, ei sellassii puuhihi oltu valmiit.

maanantai, 4. lokakuu 2021

Mahtava sunnuntai

Saatiiv viättää piremmän kaavam mukkaa aikaa lasten ja heijä perheittes kans koko eilisem päivän. <3 Harvinaist herkkuu!

m01.jpg

Nipsuha ol het menos mukan, ku plikka poikies kans pääs sisäl. Tek tuttavuutta Nipan kans kovaste. Huamaa kyl, et heil on kotonki kissoi, ku Niilo ossaa hianoste olla kissan kans. Ja tunnisti uuren kisun heti, oliva koton kuvii kattelleet.

Ehrittii viättämää aikaa olkkaris tovin ennenku aloin pöytää kattamaa köökis, ja sit pojan perhekki ehti paikal. Viäl loppusilaus, ni ruaka ol valmist. Ehtis tulijakki tutustumaha Nipsuhu ja tervehtämää tiätty toisias muutoinki, ennenku istuttii pöyrän äärel.

m02.jpg

Isäntä ol laittanu grillin kuumaks het aamutuimaha, ja paisto siäl kokonaise broiskun ja sit vihannesvuaka kyytipojaks. Bearnaise-kastike kans.

m03.jpg

Piän vattanlaskettelu ja höpötyshetki taas olkkaris/ yläkerras, koiran ja kissoje kans rapsutteluu, leikkimist, lasten kans touhuumist - ja sit ol jälkkäriv vuaro. Mansikka-raparperi-kermaviilipiirakkaa vaniljajäätelöl, sipsei, korvapuustei ja keksei. Kaffeteltii iha ajan kans.

m04.jpg

Sit päätettii lähtee vattallaskettelukävelyl.

m05.jpg

On tääl paikka paikoin iha kivaa ruskaa, vaiks se punaväri ny tuntuu taas huutavan poissaolollas.

m06.jpg

Sit meijä tiät eros, ku toiset päättivä lähtee linnavuarem pääl käymää, mettäs misä ei oikkee rattail ollu mahrollist kulkee. Huanoste kuvas näkkyy, mut siäl mettärreunaa menivä.

m07.jpg

Ku me pääryttii näit pellon keskel kulkevii teit kävelemää. Vähä ol tuuline paikka vaa, ku ei ollu suajaa mistää. Isla kummastel viäl moneen kertaa, et mihi se toine osa oikkee hävis. ;)

m08.jpg

Osuttii takasi tiäv vartee samaan aikaan ku se toine osa ol museosillal ja saiva huurettuu siält, et lampaat on siirretty toisee aitauksehe, et niit pääseeki kattomaa. Vaihrettii sit vauhrist suuntaa ja käyttii viäl lampaatki tervehtämäs.

m09.jpg

Siällähä oliva, mut eivätpä paljoo korvia meijä suuntaha lotkauttanu. Omas rauhas söivä heinää ja leukojas louskuttiva. Islaakaa ei jaksanu kiinnostaa, ku nii paikoillas oliva, eiväkkä tullu morjestamaa. Mut tulipa nähtyy.

m10.jpg

Koton sit Isla ja Susu viihtyvä alakerras pienempie lasten kans, ku Nipsu ol yläkerras vähä isomman kans. Jokasel jottai karvakerää. ;) 

m11.jpg

Artol olisis jo kova kiire pääst isoveikkas peräs menemää (ja välil vähä koiranki), et saa nährä, millo alkaa oikeest jo nousemaa tukee vaste ylös. Alustallaha tää poika ei ole pysyny enää pitkään aikaan, jos itte saa valita, vaikkei varsinaiseste viäl konttailekkaa.

Mut tosiaa: iham mahtava päivä porukal! <3

sunnuntai, 3. lokakuu 2021

Isla ei oikkee...

... tajuu näit kissoje pukkaamisintoilui.

ni1.jpg

Susu harvemmi pukkailee kettää, mut Mustis ol siin ahkera, ja ny tää pikkune o samallaine. 

ni2.jpg

Koirat vaa ei, Isla mukkaalukie, tajuu yhtää, et mitä se oikkee tarkottaa. Eivät lähre karkuhu, mut pyrkiväv vähä väistelemähä. Tai ainaski nousemaa korkeemmal. Nipsu sit moneste yrittää noust itekki takajaloilles ja pukata ylemmäs.

ni3.jpg

Ja ku ei saa vastareaktioo, mitä halus, ni men sit "murjottamaha" vähäks aikaa ja tuijotti vaa mua tuimaste. Mitähä mahto miättii?

ni4.jpg

Mut koht taas mentii paikast toisee, vaanittii, pyyrysteltii erinäissii lelui, kiäritettii palloo ympäri yläkerttaa ja pukkailut unohtu. <3