Juu, niihä se sit ensilumi tuprus, kerral paris päiväs hurja määrä, kolattavaa riitti. Sit YKS nätti, aurinkoine, kuiva päivä, ja eikös sit alkanu satamaa vet, oikkee kaatamal - ja lumi suli. Eli tulva tul.

Onha se lumi kaunist. Varsinki ku om puhrast, uut ja aurinkoki viäl pääl.

Mut kaatosare ja lumie nopee sulamine sai sit aikaan sellaset tulvat, mitä ei meijä tääl asues viäl olla koettukkaa.

Pahin alko ol jo poijes, ku näät kuvat tuli otettuu, ku tosiaa kaatosattees ei kameral tul mittää kuvii otettuu. Pahimmillas men vesi reiluste sillan ylitte. Tältäki pualelt.

Yhä kulkee sillan poikki yläkauttaki, mut ei nii, ettei siltaa näkyisisis lainkaa. Voi museosilta-parka!

Fatiojast on nyssit äkkiseltee kuariutunu melkone joki. Vireoo ku nappasin, ni ääni ol ku koskes konsanaa, et kuahuvaist menoo, virtaus vaarallise rajuu. Mut eiköhä pahin ol jo ohitte. Vähä jo näytti silt jossaikohti, et alkaa vesi tul meijä pihallekki, mut jäi aanauksev verra alemmas, kummiski. Onneks. Ei noussu vesi kellarihi saakka.

Niihä se noppiaste men, isämpäiväv viikolloppu. Valmisteluit siivoiluines, leipomisines ja kokkailuines. Mut ihan kivaa puuhaa. Mä jopa tykkään kokkaamisest, ku tiätää, et sen tekkee siks, et saa torpan täytee rakkait. ;)

Naurattaa nykysiv välil, ku kokoonnutaa yhtehe, et pittää ain etukättee varat sivuhu ne astiat, mitä tarvitaa syäminkeihi, ku ollaa niim paljo kööki kaapeist hävitetty astioit ja kaffeleit poijes. On ne sentäs viäl riittäny, mut välil o joutunu siin kokkailles pesemää jonkuv verra astioit, et o riittäny kattauksehenki sit. Isommat kemut menee ain kertakäyttöastioil, ku muuhu ei ole mahrollisuut.

Ja mä yhä haaveilen sellasest, et sais tilan, mihi mahtusis enempiki sukkuu ja ystävii kerral syämähä. Periaattees meil olisisis se tila talousrakennukse yläkerras olemas, mut sinne ei men rappussii, eikä siäl ol lattiaa. Noh, ei kyl eristeitäkää, eikä mittää, ni syksypualen tai joulukokoontumissii ei tosiaankaa voi siäl pittää, mut on niit sarekesiiki, millo olis kiva olla katto pääm pääl isommal porukal kokoontues. Nii, haaveillaha SAA. ;)

Kivoi isämpäivämuistamissii oliva askarrellu. Niilo ol tehny paperist koottavan talon, mis ol avattavat ja sulkeutuvat ovekki. Arto liimaillu omii tarroi vaaril, ja sellast hauskaa! <3 Molemmat pojat laittanu omat yllätykset omaha kirjekuarehe, ja Niilo viäl teipannu omas monest paikast, ettei vaa häne koottavam palaset hukkaannu mihinkää. Tarkkana ohjas vaarii, et mite kuari avataa turvalliseste.

Ei siin kauvaa menny, ku pojat sai aikaseks duplojuttui ja vähä meijä poikaki innostu, ku istu siin lootav viäres. <3 Näihi koottavii uppoutuu välil kyl nii mukkaa, ettei mittääm määrää, ku sopivaste sattuu.

Ja löysin alennuksest tällase kivan kuularatarakennus setin, minkä paris men kans pitkä tovi. Enste yritettii ilma ohjeit. Kattottii, mitä mahrollisuuksii sil oj, ja sellast. Sit Niilo päätti, et otetaa ohjekirja kättee, siirsi homman pöyrält (misä tila ol kovi rajalline) lattial, ja men iha ohjeittem mukkaa. Toine ei ol viäl koulussakaa, ja ossaa tosi hyvi nourattaa ohjeit. Siit tul sit tollane kiva kolmen kuulan rata, mis jokane kuula kulki omii polkujas yhtaikaa ja pääty samaan loppupisteesehe. Artollaki ol hauskaa, ku sai laittaa kuulat alkupisteesee, ja laittaa kulkemaha uurestas ja uurestas. =) 

Ny tarttee vaa pittää silmät auki, et mistäs löytyisisis noit lisäpakkauksii tähä, ku täst ny selväste omii ratoi tehräkses puuttu noit korokkeit ainaski, et niit olisisis kiva saar lissää jostai.

Mut olipa ihana päivä isommal porukal! <3 

Eka hirmumyrskyks luakiteltava myräkkä, onneks ne isommat tuulet ei ollu meil, vaiks torppa tutis ja täris siihem mallii, et tassuttajakki välil selväste kummasteliva asiaa. Tuuli tul meijä suajasemmalt pualelt, mettiköl läpitte, mist ei siis yleensä tuuli ees osu meil.

Saatii kasvarim pääl laitettuu pressu, talvisuajaks. Iha miätittii, mist se torennäkösin tuuli tulee ja sillee. Näytti iha hyvält. Saa lumi tulla.

Mut sit perjantain myräkkä tuliki tuulines iha JUST silt pualelt, mikä me miätittii olevan se suajasin puali. Maa ei ol viäl jääs, ni eihä ne tikut pitäny. Onneks ei lähteny maat kiärtäväl raral kummiskaa. 

No, nyssit luvataa uut myräkkää täl iltapäiväl, ja tuult samast suunnast, ni päätettii, ettei ees yritet laittaa tätä viäl uurestas paikal. Pit myäs eilä tehrä vähä tiätöit ja vaihtaa autor renkait, ja sen sellast, mut kattotaa ny. Sattees ja myräkäs ei ol kiva homma sekää, ku ei mittää suajast paikkaa touhuta ole.

Tällast tää syksyaika välil.

Sit yllätys-avioliitto, en kerro siit tätä enempää, mut innosti vähä ottamaa kyniiki esil pitkäst aikkaa. <3

Kaakunki tempasin. Maustekaakku, ku en kuivakakuist tykkää. Sähkökatko vähä haittas leivontaa, mut onneks ei liikaa. Iha hyvää tul. Aattelin eilä, et leivon, ennenku sähkökatkoksii torennäkösimmi tulee (tänäpe) täl päiväl luvattuje myräköitte takii. Hah! No, on se nyssit tehty, kummiski.

Reipast syksyj jatkoo kaikil! Näitte söpöläiste kera! <3

Aikas hurjan noppeeste se aika kulkee. Osaks tää päivitys ov venyny, ku em päässy vuaratuksehe lainkaa. Taitaa ol sellane vika, mitä tulee ja menee. Ekal kerral pelästysisi, et hävis kaik, mut sit tulivakki takasi. Ainaski tääl tuntuu noit mainoksii pyärivä erillaissii enenemäs määrin, et sinänsä ei luulis koko "porttaalin" häviäväm mihinkää...

(Jahas, ja kuvat taas osaks iha kummallises järjestykses, mut siinäpähä ova.)

Oma omenapuu tek sen ekan kunnon satos, ja varsi herkullissii ja kauniit omppui tuliki. <3 Näähä o oikeest iha het syätävii, ettei mittää talvenkestävii, et paljo menny iha välipalana.

Mut ku kerral tul isomp satsi, ni tein siit sit hillooki. Kattotaa, toimiiks tää täsä yhtää. Kauniiv värist ainaki tul! Ei olla viäl maisteltu, ku o ollu noit muit avattui hillopurkkei olemas, mikkä tarttis käyttää enste poijes.

Mut yllättäväm paljo satoo tullu viäl senki jälkkee, ku oon aatellu, et erelliset olivav varmaste ne viimiset. Heh! Nykku päätettii, ettei avustet lämmittämäl näit kasvareit yäkylmyyt vastaha mitenkää. Säästetää neki sit kevääl, josko saisisis sillee taas ajois alkaa kesäkasvatust ulkosal.

Tassuttajat pit ol kaik peräkkäi, mut täsä tää yks "kaunokaine" ny sit onki iha irrallas. Mut saa siis siin ollakki sit. Pyry nauttii laatikoist nii oleilun ku "rottastelun" kannalt.

Ja mite mä nautin, ku saa kattoo näit meittin taloi ILMA sitä vuastolkul täsä seinämpäärys ollutta tellinkii! <3 Täsä rakenteil meil uus postilootatelinekki, ku vanha ol sil hilkul, et millo lähtee maat kiärtämähä.

Samaa sarjaa, ku muukki rakennelmat tontil, tiätty! Hiano siit tul. Ja saatii postiljooniltaki kiitoskortti täst hyväst. On tainnu hänki vähä miättii, et uskaltaaks toho vanhaha keikkuvaisehe lootaha postei jättääkkää. ;)

Usseemppiiki synttäreit o täsä viätetty, mikä o ain kiva syy kokkoontuu vähä isommal porukal sinne tänne. <3

Vähä käsitöitäki tullu tehtyy. En ny kaikist kuvaa lait, mut ittel paljo jo käytös ollu villalankast tehty pikkujakkune, tai joku sellane. Sopival lämpöne tähä vuareaikaha, ettei ol viäl liija kuuma.

Siit sit muakattun vähä piremp versio, lahjaks. Tää ohkane Sulo-lanka onki varsi kiva neuloo. Sallii isommat puikokki, ettei tul kamalaa jälkkee, niinku joillaki lankoil käy. Tykkään isommist, löysemmist kuvioist, ku tulee sit pehmeempää neulost, mikä o kivamp pittää yllä.

Ja ainaha näät meijä tassuttajat tiätty ova siäl misä pääosa porukastaki. Jos oon alakerras, vaiks poikie (lapsellasten) kans olkkaris tai köökis, ni ei ol karvaotuksekkaa kaukan.

Ja tykkääväthä nää, ku o ylimäärässii leikittäjii ja paapojii paikal. Kaik "herkku" otetaa vastaha, mitä vaa saatavis o. =)

Putsasin sit kasvilavoilt viimiset juurekset poijes, ennenku myyrät keksivä näit lähtee napostelemaha. Ny o punajuuret, sipulit, porkkanat ja juuripersiljat talles, suur osa käytettykki. Päätettii, et kannellisis muavilootis uskalletaa hetki pittää kellaris, kunha ei lattiatasol laitet. Ei siis varsinaiseste talvisäilös, vaa iha et ehritää käyttää täsä syksyl. Samaan syssyhy nostettii kaik perunakki kestosäkeist poijes. Kyl niist useemma aterian sai. 

Naatit kompostihi, ny ne herneenvarrekki, mikkä viäl ol siivoomat. Jätettii kehäkukat, ku niis ol viäl kukkii, mut napsin joitaki siämenii talttehe, ja kattotaa, syntyyks niist ens vuan jottai.

Chileist isäntä o tehny montaalait, ja vähä uskaltaa ny käyttää ruuvallaitos näit, ku se meijä eka vuare Carolina Reaper ol IHA liija tuline. Ny ol vähä enemp paprikan tyylist, mut sit myäs tulisemppaa lajiket, et sit tomaatin kans sai yhres sellast, mis om potkuu, muttei liikaa. Näät kyl säilyvä hyvi, ja oletus o, et saaraa viäl kevätpualelki makkuu ruakihi.

Äiteen kans hypittii tovi lääkäreis, ku sai onkelmii suuhus, mut onneks se ny sit ojjo takampäi. Ja sit hänenki synttäreit täsä piänel porukal viätettii. Vilpertti sai juast hetken pallojem peräs, ku ol leikittäjii. ;) Samal sit siirty mattot paikoiltas, tais vähä päiväpeitto sänkyltäki men myttyhy. Ev vaa tiär, MIKÄ näis tassuttajie leikeis ja siin tavas, mite leikkivä, on nii ihanaa!? Mää vaa nautin, ittekki. Vaiks sit täytyyki vähä siivoilla jälkeempäi. =)

Ettin niit kannellissii lootii, ja löysin tällase palalootan, misä o "miljoona" palast, mikkä muistan kyl tehneeni yhre soffan pääl tarkotettuu peitet varte, mut ei meil ees oo sitä soffaakaa enää. 

Ei oikkee oo hajuukaa, et miten näit paloi tehtii, ja osast puuttu reunukset (ei ollu tummaa lankaa, eikä sitä tahtonu kohtuuhinnal mistää saara, siihehä toi rojekti aikanas jäi), ja pit ny keksii, et mite näist uusist reunoist saisisis yhtenäiset vanhoje kans. Mut sinneppäi ny ova. Onneks noist tummist ei nii nää, jos jottai eroo olisisiski.

Tein osast palasist ohkase takin. Joo, ohkane kyl, mut PAINAVA. Tää puuvillalanka om paljo painavamppaa, ku noi villasekotteet, mitä yleensä käytän. Varmaa jottai pualet näist palasist jäi viäl tulevaisuutehe, et mitä niist lisäks keksis, ja mihi enerkia riitäis...

Sit saattii viikoks siskom perheen ihanuus, Diana, meil heirä ulkomaammatkan ajaks. Vaiks ei kamalaste ol piremppii kyläilyi tehny (ku on se matkailuautokoiruus, ja käytännös ain joka paikas menos perheem mukan), eikä kissojenkaa kans paljo tekemisis ollu, ni hianoste men kaik. <3

Ja iha samaa rattaa, ku kaik muukki, eli ain siäl, mis sattuu ja tapahtuu. Menos mukan. <3

Diana ja Pyry varsitenki tuntusisiva oleva toisistas enemp kiinnostuneit, ja yrittivä vuarotelle saar toist leikkihi mukkaa, mut molemmat kummiski sevverti "äkkinäisii" liikkeiltäs, etteivä iha täv viiko aikan viäl luattanu ittees niim paljo, et olisisis oikeest peuhuhu lähteny. Lähel se kyl ol jo.

Ja sikku tul näit kylmii öit, ni o alkanu takam poltto. Ei viäl kovi paljoo tartte, et takka kuumenee nii, et siit saa hyvi "patteriks" öisiks lämmitysapuu, ja poikie tääl olles aamullaki yks piän pesälline laitetaa, ettei tartte paleltuu, ku aika paljo lattiatasol oleileva sisäl olles kummiski. Nipsuha huamas het, et toi takav viäreine paikka on se talon lämpimin, ku takka o lämpimäks saatu.

Aurinkokennovaloi oon pihal yrittäny kattella jo heinäkuun alust saakka, mut kaik tuntuva oleva joka paikast loppu. Ny sattusin sit liikkeesee sellasee aikaha, et oliva siirtämäs talvisäilöhö näit kesän juttui, ja ku kysysi, et oliskos heil mittää ulos sopivaa aurinkokennovaloo, ni löytys! Mun ol tarkotus laittaa valot korkkiammal, koukut olis siäl valmiina, mut isäntä ol ehtiny nappaamaa meijä tikapuut takaterassilt poijes, enkä mä vaa jaksanu käyr niit hakemas takasi. No, ny on sit yläpualel viäl tilaa, vaiks vähä isompkokkosil valoil, jos sellassii sattuis jostai löytymähä.

Kummaste o valot joka ilta syttyny, vaiks tuntuu, et mont päivää o ollu jo sateist ja pimiää, ettei aurinkoo ol kovim paljoo näkynykkää. Huamasiv vaa, et satteel pakkaa noi valoje "kuvut" kerät vettä, mikä pittää kyl toisinas käyr tyhjentämäs, tai jos jäätyvä ni hajoova, muavii ova, mut ei ne ny paljoo periks anna...

Eka vuas lämpökompostointii kompostoril, ja ny ollaa syksypualel pari satsii otettu ainesta pohjalt poijes. Ei ol ruakajätet enää. Jippii! Se toimii! Kaivettii kasvilavoje keskel kuappaa, ja aines sinne jälkikompostoitumaha viäl, multtaa pääl, ja siin se o. Orottaa sit uut kasvatettavaa ens kevään. Ja kyllähä noi puutarhakompostitki ain syksyl täyttyvä, ku sin laitetaa kaik kesä aikan jääneet röntit ja kasvusäkkie mullat juuriaineksines. Siitäki saa sit seuraavan vuan hyvää pohjaa vaiks uure kukkapenki alustamisehe, mikä ny olisis suunnitelmis.

Muutama tähkä omist maisseist. Ei mittää "ruhtinaallist" satoo, mut jotenki noi isot maissit oliva kivoi jo iha kasvutavaltas. Ens kesän taatuste taas laitetaa, mut ny täytyy miättii uut paikkaa, ku täsä samas on ny ollu kolme vuat peräkkäi. Neljäs vuas jottai muut.

Korvapuustipäivän tehtii poikie kans "omii" puustei. Ku kysyin pojilt, et leivotaanks korvapuustei, ni molemmat oliva iha kysymysmerkkein, mukku selitin, et sellassii "giflareit", ni molemmat tiäs, mist puhutaa. Heh! Koristeltii siv vaa omal taval. Ja hyvältähä maistu!

Mä vaa NII tykkään näist rakennuksist, ettei mittää määrää. Ja ny viäl enemp, ku ei näyt kaik jutut keske-eräsilt. Eikä toi paha ol, et piipust vähä savuuki lykkää. Pääosi torppa lämpiää puul, ni siit ei päästä.

Syksyks varsi vehreet pelloillaki. Toivottavaste kaik kestävä talven ylitte. Ison tyän takan näät ain.

Sit PIIIIIITKÄST aikkaa kampaajallaki käyty. Mun "pehko" ain välil itte lyhyemmäks napsastu, ku kyllästyn hiuksihi, mikkä ova silmil koko aja, ja jos pittää tukan kii, se kuluttaa, ja tulee sit varsi heiveröiseks ja "harottuvaks". Nappasin kuvaa myllyn vessas, ku en tajunnu aikasemmi, tätä Enne-kuvaa, siis.

Ny tehtii lyhennys mun hiuste pyärteitte mukaseste, ni toisel pualel tosi lyhyt, ku toisel pualel vähä piremppää sit. Ja lilaa raitaa, mikä ei kyl kuvihi oikkee hyvi näkyvihi tullu. Mut muuttu pääväri ny tummemmaks, ku mitä omil harmail. Raita siit hyvää, ettei tul mittää vahvaa juurikasvuu näkyvihi, ku kohtaha tää ojjo "mennen talven lumii".

Tykkään lyhkäsest kyl, ja ens kerral tarttee muistaa VIÄL lyhkäsemmäks, ku tääki tuntu oleva melkei het taas silmil.

Plikka menos mukan, mink varjol sain itekki aikaa varat. Siin oj joku iso kynnys kyl. Vastaava melkkest ku hammaslääkäril meno, vaikkei sit mittää yhtäläisyyt oikkee voi muuto löytääkkää. Ehkä vaa se, et jossen tykkää suut tongittavan, ni emmää kyl nauti viaraitte mum päähänkää koskemisest... Vaiks lopputulema olisisiski molemmis positiivine.

Isla ja Pyry.

Nipsu ja Pyry.

Nii, ja yks "pihahomma" tääki. Kukkapenkis ollu amaryllis kesän aikan kasvaneitte poikastes kans enste kuivatuksehe (ova siis ollu poijes maast tovin), ja ny uusihi multihi. Saa nährä lähteväks kasvuhu. Pyry taas tyäjjohros seuraamas, et meneeks kaik niinku pittää. Toivottavaste. Ajankohta ov vähä myähäne, et tuski joka tapaukses jouluhu ehtiivä, mut josko ees joskus...

Ja sit ol yks aamu postilootas varsi ihana yllätys! Akvarellityä meijä Islast. <3 Hurrrrrjan taitavaa!

Täst se syksy viäl jatkuu. Piänemmät kasvarit ojjo laitettu talvikuntoho, eli päälimuavit otettu poije, josko muu osa kestäis talven ulkosal (jos jourutaa kasaamaa, ei ol mittää takeit, et kaik osat olisisiva kevääl enää talles, tai ehjät), isomp o tyhjennetty ja tuettu sisält, mut pressuu ei saatu pääl, ku meijä telttakepit oj jossai hukkateil. Löyrettii vaa muutamii, ja ne ei kyl riit pitämää pressuu tuulil paikoillas. Pakko ostaa niit lissää. Toivottavaste löytyy nii, ettei kovii sattei ehtis tulla enne. Salaojaha tuas o, mut jos se ehtii jäätymähä, ni ei hyvää tul...

Mut näyttää silt, et vaiks jossaikohti tosa jo pelättii, ettei ehrit kaikkee talvivalmisteluu tekemää sinneppäinkää, ni ei me onneks kamalan paljos myähästytty. Grilli o laitettu talveteloil, kestokassit valmiina ens vuare perunoil, herneteline talles ja suajattu, vesiastiat tyhjennetty, purkit joko kaarettu tai siirretty turvaha... Ja sellast. Kompostorii tyhjätää viäl se 1/3 tosa myähemmi, et tulee talven kompostoinneil tilaa, mut sev voi tehrä, vaik lumi tulisiski. 

Eli viäl nautitaa omenahillost, porkkanoist, säilykekurkuist, säilyketomaateist, chileist ja niist yrteist, mikkä laitin pakkasee pikkupusseihi talvev varal. Toki meil viäl o kuisti akkunal basilika ja persilja, mist saaraa tovin tuaret, mukku ei kuistii lämmitet, ni joku yä kylmä ne kyl viä.

Oikkee ihanaa syksyaikaa kaikil!

Syksyst aikaa, ni syksyssii puuhii. Jatkuu tiätty valmistelut nii sadonkorjuun loppuvaiheen, siivoilujen, talvisuajauksie sum muitte puitteis. Viäl o kesässii päivii, mut yät alkaa ol kylmii ja aamut sumussii. Sateit säännöllise epäsäännölliseste kaikem pääl. Eli iha normi syksyy.

Ei näät aamu-usvaset ajatkaa mittää rumii ol!

Talousrakennukse saunampääty o kunnos, ja samas syssys tul laitettuu sit pihapualiki fiksattuu. Listoi ja maalii pintaha, ni tul yhtenäisen näköne. Yks valkone lista tul vahinkos laitettuu punamullal, mikä ehkä joskus viäl korjataa. Punamullam pääl ei voi enää valkost laittaa, ni täytyy saar tarpeeksi pitkä uus lauta jossainkohti. Siis autotallin ja saunapualev välihi, seinäpinta muuttuu, ni siihe. Nys se ov vaa vähä hassuste kohol oleva lauta. Ei se varmaa muil nii silmihi pistä, mukku itte tiätää, ni...

Aurinkoisist päivist hualimat välil satelee nii paljo, et alkaa Fatiojassaki vet taas kesäj jälkkee näkymähä. Tulvaks ast ei ol tullu, mut nii, ettei ol koko joki piilos enää.

Poikie kuivausrummust tulleet vaatteet ova kiva paikka loikoilla. Pehmeit JA lämpimii. Heh! Pyry löytää täm paikan ain. Onneks ei purottele vaatteit, asettuu vaa pääl.

Ja TIÄTTY ollaav viätetty poikie kans aikaa kans. <3

Viäl täytyy siis kasvareist ottaa viimiset sarot talttee (paprikaa ja kurkkuu), tyhjät ne enne talven tuloo, purkaa pikkukasvari (se kevyemp) ja minit terassilt, suajat isomp kasvari, putsat kasvilavat, tyhjät vesikeput (mikkä ovakki täsäkohti iha piripintaa täyn), mitä o ympär pihaa laitettu sarevesii keräämähä - ja helleaikan niit kyl tarvittiinki, epäilen, ettei enää. ;)