tiistai, 19. kesäkuu 2018

Kuukaure "töröilijä", ja vähä muut

Om muute meijä Isla. <3

Isla1.jpg

Sterilointi takan ja nyssit o kesäkuul loppuhus saakka "sairaslomaa". Mite pirät paikallas eläväise ja innokkaan, teräväluantose nuarukaise? Jo pelkästäs koiran ittes ravistelu näyttää nii rajult, et onnee saa ol, ettei mikkää ittestää sulava tikki enne aikojas lähre aukeemaa. Mut sil onnel ny ettippäi koitetaa mennä. Hyvi ollaa tähäs saakka kuitennii selvitty. Sentäs.

jaanalta.jpg

Aaroninparta tupsahti postist ja sitä ny koitetaa elvyttää. Vähä ol menny lyttyhy reissul, mut on se viäl henkis. =)

tuulihatut.jpg

Innostusin piiiiiiiitkäst aikaa kokeilemaa tuulihattuje tekoo, ja ne nyssit yllättävän hyvi onnistusisivakki. Suklaamoussee välihi, ni -avot- hyvää ol!

odotus.jpg

Meijä tulevä äityliki piipaht yllätysviarailul täsä yks päivä. Ja mistäs muust puhuttiin ku orotuksist, synnytyksist ja vauvoist. Heh! No, vähä muustaki. <3 Voisha se masu olla isompiki jo täsäkohti, ku koht alkaa kesäloma ja sem pääl het äitiysloma, et koko kesä käytännös sit valmistautumist vaavin maailmaantuloho. On tää kutkuttavaa aikaa!

ekku1.jpg

Sit piipahrin yks ilta siskon Ekku-herran Raisiost meil hakemas, ku heil on "vipinäviikolloppuu" tiaros. Sai Ekku vaihteluu meijä naisseurast. =D

ekku2.jpg

Enstealkuu tää meijä tötteröpää vähä kummastutti, mut äkkiihä toi tähä tottu. Islaki osas antaa Ekun olla rauhas, ku huamas, et karkuhunha toine menee, jos liija paljo törös kans ahristel.

ekku3.jpg

Islan pyjamaa pittää välil pest, ni otan sillo kuupam poijes hetkeks kans, ni saaraa lenkkeil ilman sitä. Täytyy vaa tosi tarkkan olla, ettei neitone men rapsuttelemaha haavatas, ku se taitaa ny vähä kutittaa, ku siit on se liima-aines alkanu irrot pinnalt. Ni het ku tullaa sisäl, saa taas kuupam päähäs takasi.

ekku4.jpg

Yleist rentoiluuha se o ollu. Ekkullekki ny oikkee erikoise rentoo, ku lenkit o kutistunu suurimpiirteis hätälenkeiks (ku Islan kans ei saa lenkkei tehrä, eikä aut jättää yksin kottikkaa, ku sit riakkuu, ni o haava vaaras). Ei olla voitu ees takapihal käyrä koirii juaksuttamas. Taitaa ol ilo ylimmilläs lopult ku se alkaa tul luvalliseks taas.

ekku5.jpg

Tyynyt järkätää enste oikkiallaisee asentoho, ja sit on hyvä ottaa siin torkut. Ekku! <3 Ihanaa ku saa näit lainakoirii välil omakski vaihteluks. Näitte touhui vaa en koskaa kyllästy seuraamaha!

piirakka.jpg

Sisko tul Ekun hakemaa kotti, ni huamasin, ettei meil ollu kaffet, eikä paljoo tarjottavaakaa, ni käväsin hakemas muutamat raparperivvarret ja lisäsin pakkasest mustaherukkaa fölihi. Vaniljakastikkeen kans ol iha syätävää. =D

sunnuntai, 10. kesäkuu 2018

Elämätä tätä

Aurinkoo, aurinkoo. Pisaraakaa vet ei ol ny tullu yli kuukautehe. Luanto huutaa saret. Meijä lintuje uima-altaas on ny tähä mennes nähty: pikkulintui, käpytikka, mustarastai, naakkoi, pulu, sammakoi, sisiliskoi... Muut keput ovat sevverti syrjäs, et niihi ei ol suaraa näköyhteyt sisält, mut öisi pinta kummaste hupenee, et kyl niist joku käy juamas. Eli käytäntöö jatketaa.

paaskyt.jpg

Pääskyt tuliva aika myähää, mut siin ne nyssit aikas usseste aamusel ova meijä yläkerra akkuna eres ku orrel. Sellane siritys käy, et viärel raollas olevas akkunast ääni hyvi sisäl kantautuu. Näät kaks näyttävä oleva ne rohkeimmat, ku muut lähtivä lentoho, ku nostin verhom poijes erest. Viis tai kuus niit siin ol, en ehtiny iha tarkkaan laskemaa. Meijä lattiatki ku natiseva ku kulkee, et jokune ov voinu lähtee poijes jo enne ku eres akkunal saakka pääsin.

isla1.jpg

Sit ol viime viikol aika Islan steriloinnil. Kova paikka ikiliikkujal, mut hyvi o osannu ottaa rauhallisestekki. Eka päivä nukutuksej jälkkee pit pittää lämpimän, ku anestesia heikentää pintaverenkiartoo. Ittesulavat tikit laittova, et ny saa olla tosi varovaine, ettei mikkää haavoist aukee. Kaikki ku ei eres näi ulospäi näje. Kolmev viikon "sairasloma", millo ei saa tehrä piremppii lenkkei, ei riakkuu, juast eikä hyppii. Nyv viäl se näyttää oleva suht helppoo pittää toine "maas", mut mite koht, ku alkaa haavat paranemaha? Hmm. Taitaa pyssyy törö pääs pitkän aikaa, se ku ees vähä aiheuttaa päävvaivaa toisel, vaiks tosi hyvi on nyjjo näyttäny osaavan sitä varoo ja harvo enää törmäilee mihinkää.

Isla2.jpg

Haava o iha siistin näköne, ja se ei ol oikeest noi punane, milt se kuvas näyttää. Iho vaaleentu ja haava tummentu kuvas jostai syyst. Nyjjo alkaa, kolmanne päivän aamun noit karvahöttössii massus kasvamaa, et kyl se karva vaa äkkii siält taas tulee. 

peitto.jpg

Täsä on ollut vähä puuhaa kans. Mitä oon telkan ees istunu (vähä vähä siis ny, ku siält o tullu urheiluu erilaissii, mitä isäntä on tykänny kattoo ja mä inhoon). Enste synty palat kutoe ja sit virkaten laitettu yhteen. Aistipeitto, eli erilaissii lankoi, eri paksuuksii, eri tuntussii, eri värissii.

peitto3.jpg

Ja eri tuntussii karvallissiiki lankaneliöit joukos.

peitto2.jpg

Näist osa o nii kivan tuntussii, et niit ku lähtee silittelemää, ei enää irti pääsekkää. Heh!

huivi.jpg

Ja viäl yks lohikäämeenhäntähuivi. Pellava-puuvillast, kesäkäyttöhö.

Ittel ov viäl sairasloma-aika kans menos. Sehä kestää, kunnes saan ne uuret keuhkokuvat, mikkä voi mennä syksyhynki, ku tulee näät kesälomat tähä välihi kans. Labraan saa aikoi nätiste, mut lääkärillekki pääsemine ol tyän takan. Mun ku on saatava vaihrettuu toi insuliini pillereihi ennenku nykyne resepti loppuu. Ja muutenki insuliinis o enempi vaaroi, ja ku mul toi tul vähä "puskist", ni mul ei ol mittää korjaavaa, eikä muutoinkaa mittää koulutust hätätilanteire varal, niinku insuliinin käytös pitäs olla. Pärjättyhä täsä ollaa, ja olo alkaa olla hyvä, mitä ny viäl jokussii yskämpuuskii sillon tällö tulee, mut niit voi tulla jopa pual vuat tai kauvemminki keuhkokuumeen jälkkee. Kovaste kutkuttaa jo tehrä yhtä ja toist, tai mennä sinne ja tänne, mut saiva tosiaa mut lupaamaa olla koton juhannuksehe saakka, ettei tul mittää jälkitautei. On harmittavaste jääny välist yo-juhlii, synttäreit ja tapahtumii, mis olisisi halunnu käyrä. Noh, näil nyv vaa mennää, ei auta!

tiistai, 29. toukokuu 2018

Sairasteluu ja muut

Kaikellaist täsä, mut sairastuvas erelles elellää... Alotetaa ny kummiski vähä kauvemmast menneest.

tipu.jpg

Meillähä siis yks murheenkryyni on tää iha meil taivaast tupsahtanu tontinosan lunastusjuttu, et "saaraa" uus tiä iha kööki akkunoitte ettee. Ja sit mää meniv viäl huamaamaa, mite yhres meijä poluv varre pikkukuuses o linnumpesä. Viherpeippo se kuulemma o. Noppee pesimää, mut onks tarpeeks noppee, et ehtii puittekaatajie alt poijes? Kamalan hankala saar selvitettyy mittää näitte teitte aikataului ja sellassii, ku enste ei meinaa löytää yhteyshenkilöit lainkkaa ja ku löytää, kukkaa ei pakkaa vastaamaa mihinkää kysymyksihi. Delekoivav vaa ettippäi ja antava uussii yhteystiatoi, jos sattuva ees vastaamaa lainkaa. Soitot/meilit, mikkää ei tunnu tepsivä. Olin jo valmis lähtemää puunsiirtohommihi, et pelastetaa pesä, siirtämäl kuust pikkuhiljaa turvallisemmil vesil. Mut pistettiinki sit vähä painavamp ukaasi, ettei mittää isomppii tärinöit saa tontil tulla, ennenku meijä töllin kiinteistökartotus on tehty, tää ku tärisee ja huajuu jo kauvemmistaki isompie vekottimie kulkemisisist, ni saatika sit lähemmist. Halutaa varmistaa, et om maksaja, jos tulee lisävaurioit nykystem pääl.  Se on nyssit vuaros huame. No, ny ova poikaset jo pomppimas lähipuis, etteivä enää ol pesäs kii, et sem pualest saa jo olla itte paremmil miälil.

turkki.jpg

Sevverti hikiset kelit ollu täsä, et Kissi-mummu ol melkose tuskane ja päätin, et lyhennän turkkii viäl vähäse, vaiks se melkose lyhyt ol jo alkujas. Mut selväste Kissi tykkää!

kissi.jpg

Ny ei tartte ol huahottamas koko aja, vaa voi oikeest rentoutuu. <3

kissi2.jpg

Eikä silti ol nii lyhyt, et ihoo tarttis suajat, ku turkki on tuuhee. Vähä tuuli saa ihol ny mennäkki, ku on nii lämmint.

piirr6.jpg

Enkä ol unohtanu näit päiväpiirroksiikaa. KM:n toukokuun doodle challenge ol teemal "keltane" ja siält sit joka päiväl oma aihees. Täsä sitruuna. Iha tyytyväine en ol, mut ej jaksanu tapellakkaa. Em millää saanu lehtihi sitä värii, mitä olisisin halunnu. Tuntu, et mitä tummempaa kynää käytin, sen vaaleemmaks se kastuessas men. Höh! Mut tulipaha tehtyy.

piirr8.jpg

Mut täst kuvast taas jotenki tykkään. Joku näis intiaaneis nyv vaa viähättää. Näit o tullut piirreltyy enemmänki erillaissii. Ihmisist tuntuu, et pojat o niit kaikkeist helpompii, jostai syyst. Ja taaperot kaikkeist vaikeimppii.

huivi1.jpg

Käsitöit o tullu tehtyy ny vähemmä, ku en ol istunu telkan eres. Isäntä o kattellu jos mitäki urheiluu, mitä mä inhoon, ni oon keksiny ittellen ain jottai muut puuhaa. Lohikäärmeenhäntähuivit. Valkone lämmin, enempi talvikäyttöhö, mut miksei viileemppii kesäiltoihinki sopiva.

huivi2.jpg

Ja toine lohikäärmeenhäntähuivi puuvillast. Kesäsemp versio.

elokuva1.jpg

Sit käväsin ystävän kans elokuvaa Suame hauskim miäs kattomas. Kaffetelttii enne ja kyl vaa tosi noppeeste elokuva humpsahti ohitte, vaiks normipitkä oliki. Iham mahtavan ihana, vaiks vaikeit aiheit käsitteleeki. Kaik täyrellist: puvustus, lavastus, näyttelijät/suoritukset, kuvaus, äänet. Ihan kaikki! Ei ol enne tullu elokuvaa kattottuu, minkä jälkkee ihmiset, koko katsojakunta, jää iha hiljaa paikoilles, keräämää ittees, ku elokuva loppuu ja tekstit alkaa lipuu näytöl. Huh! Ei itkuilt vältytty!

ke1.jpg

Joo, ja se sairastupajuttu. Keuhkokuumeenha se sit lopultas mulle tek. Lährettii ihav vaa vähä vahvemppii troppei hakemaa, mut mut passitettii sit Tyksin päivystyksee lähetteel. Sisäl pääsin het, ja isäntä hussutettii töihi. Sanottii, et "pari tuntii menee". Noh, yks, kaks ja kuus erillaist kärryy siin viärel kävi eri ihmiste toimest ja tarkkan kyl ain tarkistiva, et o oikkiast henkilöst kyse. Ei mul ranneket ol ollukkaa ku synnytyslaitoksel viimeks.

ke2.jpg

Kaik muut testit tultii ottamaa oman sänkyv viäree, mut röntkenii pit piänem matkaa kävel. Olisisiva senkim matkan tehny mun sänkyn kans, mut mua inhotti vaa maat siin kumipatjal hikoilemas. Vähä sai viilennyst, kun nous ite ylös ja hittaaste käpöteltii menemää. Ja sit taas tiätty takas. Ain saattaja mukan, mennen tullen. Ja tippaha sitä sit pääryttii. Nestet ja antibiootit ekan vuarokaure sitä kaut. Toisest päiväst sit taplettin. Ja tosiaa se "pari tuntii" vaihtu aika äkäsee 2-3 päiväks, myähemmi viäl 3-5 päiväks, mist osan siis hoiti tää ihana kotisairaala, mikä on uus juttu nykyää.

ke3.jpg

Oliha se melkone kokemus se sänkys olemine ku tunnelii pitki mut kuskattii T-sairaalast A-sairaalaha. Sai pittää lairoist kii, ettei olisis lentäny kyyrist. Heh! Ja sit miltei saman tein, ku mä "kotiuruin" huaneesee, siin ollu toine asukki läht helikopterikyyrityksel oman sairaalas osastol, misä se liänikää. Tosi ripeeste paikka siivottii ja pual tuntii, ni siin ol toine tilal. Syäpäpotilas. Omat murheet tuntu piänilt, ku asioist juteltii. <3 Ihana ihmine, ja kyl meil ol hauskaaki. Välil naurettii nii, ettei kumpikaa meinannu saar henkee. Mut iha tervetullutta seki.

ke4.jpg

Remppaa tehtii siin meijä akkunoitte al, et sain vähäv välii ol laittamas tuuletusluukkuu auki ja taas kii. Ei siin pystyny ees aattelee mittää, ku kamala mekkala iski pääl. Mut kovi huanoste tuntu ilma vaihtuva huanees, ni ol pakko joku rako ulos ain välil olla. Ei voinu ku kiittää, et satuttii olemaa rakennukse pohjospualel, ni ei nii kuuma aurinko porottanu sisäl koko päivää, ku ol nii helteiset päivät.

Isäntä käväs iltasi töittes päätteeks ja tek ees-taas reissui tyäpäiväski aikan käyräkses koton, ulkoiluttaakses koirat pikaseste päivälki, ku eihän ne ol tottunu olemaa näi pitkii aikoi siäl iha keskenäs. Vaiks mä meinasin, ettei olisis tarttenu, ku torennäköseste olisisivav vaa nukkunu, niinhä ne tekkee päivisi sillonki ku oon itte koton. Noh, sit hää meinas, et ov vähä lunssane ja yskäne olo hänelläki vähä, et toivottavaste ny ei iske toren teol päälle.

Mä kysäsin lääkärikiarroksel sit kolmanten päivän Tyksis, et olisiskos mul jo mahdollisuuksii pääst kotti, ku olo ol jo sellane, ettei koko aja nukuttanu, eikä tahtonut ol mittää tekemist ja ol ikävä tassuttajiiki. Nauro vaa, et hänel o ennenki tullu näit lemmikillissii potilait ja kaikil tuntuu oleva ain kova kiire pääst kotti. Hän sit järkkäs jutun kotisairaalan kans nii, et kuha lupasin pyssyy koton juhannuksee saakka; ei kyläilyi, ei kaupas käyntei ym. mist voisis tulla joku lisäpöpö tähä olemas olevam päälle, ni sain luvan lähtee. Apteekin kaut, mist sain koko satsit kerral, ni ei tartte toiste enää mennä ja sit kotti. Illemmal viäl tul kotisairaalast hoitaja neuvomaa mite näit erilaissii mittareit ja insuliinikynää käytetää. Insuliinii tarviin infektion ajan, sit se lopetetaa, eli ei mittää terveyskeskusopetuksii tms. tarvittu.

Ja hyvä et pääsin, kun isäntä ol perjantain ja lavvantain iha poijes pelist oman lunssas kans. Sai kans antibioottikuurin. Ei olis kyl millää yksinäs tääl tassuttajie kans selvinny, ku ol tosi heikos hapes. Mut eile men jo kummiski töihi. Ku lääkkeet alko vaikuttaa. Huusholli näyttää silt, et tosiaa ei ol sen ettee mittää tehty mun sairastumisej jälkkee (eli reilu viikko sit, perjantain alko). Mut saa nyt olla mitä o. En aio sormiani lotkauttaa, ku vaa ne pakolliset jutut.

ke5.jpg

Ja aamusin tulee kotisairaalast näytteenottaja vert keräämää putkiloihis. Koirat vähä ihmettelevä, ku pittää heijät aina siks aikaa kiinnittää johonki, mitä yleensä ei tehrä, ku meil joku tulee. Näähä siis käyvä ihmiste koreis erilaisis asiois, ni pittää yrittää estää allergeenie leviämissii, ni meijä ihmisist tykkäävät koirat ei muute viaraist irti pysy. Mut ei siit olla onkelmaa tehty.

ke6.jpg

Ja yhä viäl vähä väsyttää normaalii enempi, mut on se vaa ihanaa, ku saa torkahtaa omas sänkys! Ja ihana ystävä on käyny ussemma kerra hakemas meijä tättähäärän vähä piremmäl lenkil kanssas, ku näät meijä vanhukset ei nii näyt enää lenkkei nii kaipaavankaa. Niil näyttää riittävä toi, et käpytellää jonkim matkaa ja saava hätäs hoirettuu. Vähä ku takapihal saa riakkuu, ku aurinko menee puitten taa, ettei ol liija kuuma, ni heijä miälest kaik o hyvi.

Ihana juttu, et nykysi on tällane kotisairaala-vaihtoehto olemas. En itte asias ollu moisest tiännykkää enne. Ja ny sit miätitää syksyl keuhkokuumerokotust otettavaks. Se on aikas hintava, mut sen suaja on sit koko loppuelämäks, et kyl se taatuste hintas väärtti on näi monitautisen pualison. Saa nähä ittelki, et mite tää sokeritasapaino ny löytys täst taas, ku kaik tällaset poikkeavuuret normaalist voi sen diabeteksen laukast. Piretää peukkui, et homma tasaantuu viäl!

keskiviikko, 16. toukokuu 2018

Juhlailui

Eka äitiempäivä anopin kualemaj jälkkee. Vaiks ny ol yks paikka vähemmä käytävän, ni jotenki sitä ol anoppi miäles mones kohtaa kummiski. Pääryttii tänä vuan siihe, et treffataa äiteen luan, ja viärää vähä tarjottavaa mukanamme sinne. Heil ku sit käy muitaki, ni jos jottai jää, tulee viäl muit syäjii. Mut sit ku mentii ol äitee melkoses lunssas (siitepölyallerkiaoireitte lisäks), eikä ollu kertonu siit mittää. Noh, juhlittii silti. Pöytä ol jo koreena, ku sinne tultii.

banaanikakku.jpg

Tein "ton-ton"-kakun (maidoton, sokeriton, vehnäjauhoton), eli banaanikakun tarjottavaks jäätelön kera, mikä käytii matkal vanhuste lähikaupast ostamas, ettei sulanu matkal. Ol muute ihana kesäne keli! Viättii myäs juatavaa ja keksei. Et olisis jo seki melkkest riittäny hyvi meijä porukoil. Tarkotus ku ol helpottaa vähä äiteen tarjoilupuuhii, mut eihä se sit lopultas mittää auttanu.

ra1.jpg

Keli ku ol mitä mainioin ja me oltii meijä Karkist (kuplast siis) just öljyt vaihrettu ja se ol pesty ja puunattu, ni lährettii liikkeel sil. Het meijä kylän kukkakaupam pihal ol toine kupla. =D Isäntä pit kyl hajuravon siihe, heh!

ra2.jpg

On se ain jännää lähtee liikenteesee sen kans! Hyvi se kulki! Turvavöit ei sit siin viäl ol, mut suunnitelmis on kyl asentaa, ku ei meinat tätä ihav vallav vaa autotallis pittää. Ajottomat ajat toki, mut siis tosiaa se 30 päivää vuares olis tarkotus oikeest myäs käyttää. Kyl auto ain siit tykkää, et sen kans sit kans kuljetaa. Muttei mittää tyäajoi, tai sellast arkist kummiskaa.

ra3.jpg

Vanhuste Vilpertti-kisu ol jo akkunan takan vastas, ku tulttii. Pukkaili lasii vaste kovaste, ku vähä naputtelin toiselt pualelt. =D

ra4.jpg

Ja pitsaaha se äitee sit ol urakoinu kovaste ennenku me paikal saavuttiinkaa. Eikä muistakaa herkuist pulaa ollu. =D Saattii nuarisoki koolle ja asioitaha sit riitti.

ra5.jpg

Aiva ihana, kultahippussuklaakakku. Ei tairettu kyl tätä ees avata, ku ol muut syätävää ja herkkuu niimpaljo. Tuntuu, ettei meijä suvun kekkereist, ol ne sit mitä vaa, koskaa ruaka ainakaa keskel lopu. =P

ra6.jpg

Ja onnittelujel lisäks men ruusui äiteel, ja ruusui tännekki. <3 Kuha helteet helpottaa, voi tänki maaha laittaa, ilahruttamaa moneks tulevakski vuareks, jos vaa talvisäät sallii.

sunnuntai, 13. toukokuu 2018

Äidit nauttikaa päivästänne!

a.jpg