lauantai, 4. huhtikuu 2020

Meneehä se...

... aika näinki.

nami1.jpg

Tassuttajat saiva ystävält herkkui ja kyl näytti hyvää olevanki.

nami2.jpg

Pussis ol, et "koiran herkkuu", mut näköjäste meijä kissat ovakki koirii. =P

paas1.jpg

Pikkase pääsiäist laiton. Josko ehtis ohra/rairuahosekotus hiukkase kasvamaa vihreet pääsiäiseks. Ei kamalaste ol ollu intoo lähtee sitä juhlaa rakentamaha, ku tiätää, ettei voi porukas ruuvan äärehe kokkoontuu. Jos täsä keksittäis joku ilmane vireopuhelumahrollisuus (muu ku mese, mikä tökkii), ni voitais syär yhtaikaa, ja pittää "palaveerust" siis samal. Oltais niinku ainaski syämäs yhtaikaa. Ev vaa viäl ol keksiny hyvää keinoo. Meijä tabletil ei ol numeroo, ni whatsappi om poijes laskuist...

paas2.jpg

Ja vähä pajunkissoi. Alkaa jo ol vanhoi, ku ova ollu jo melkkest kuukaure esil, ni haastavaa ol löytää. Saa ne nyssit vähäse aikaa ainaski meijä köökkii koristaa. Ehkä löytyy viäl jottai muutaki toho, jos askartelutarpeet vaa jostai löyrän...

paas3.jpg

Testattii lounaaj jälkkee, josko meijä Kiinast ostamat kukkateet toimis viäl. Pallo kuumaha vettee ja sit orotellaa. Aikas kauva saatiinki orottaa, ennenku kukka ol auki. Mut aukesha se! Näät ovaj jo jottai 10 vuat vanhoi, ni ei ny enää teenä käytetty kuitenkaa. Olisis pitäny säilyttää vähä eri taval ku kartonkilooras, jos haluisisis oikeest teenä käyttää. Iha jännää ain välil kattoo, et aukeeks kukka viäl.

maanantai, 30. maaliskuu 2020

Nii se vaihtelee

Keli meinaa.

a1.jpg

Enste ol lämmint, iha ulkonkin, sit näytti vaa lämpimält, ku akkunast ulos katto, mut iha jäätävä tuuli viilensi kummaste lenkeil käyres. Ihan lämpimält näyttävii valokuvii tul silti napsastuu, ku ei tuuli näy niissäkää. =P Ei ol voinu luapuu hanskoista eikä pipost!

a2.jpg

Nyssit viime yän o tullu 10 senttii lunt. Maisema kylmän ja talvisen näköne, mut NII lämpimän olone, ku lenkil käy. Pakkast pari astet, mut ei tuult lainkka, ni tuntuu ny paljo lämpimämmält ku muutaman viime päivän. Tosin tual lumes tarpoomine ei ol ollu kivaa, ku nousee nilkkoihis saakka se kylmä ja märkä. Islaki o saanu kehitettyy tassuihis lumipalleroit, vaikkei pahemmi oo ees karvoi koivissas. Pakkaantuuha se täsä, ku aurinko alkaa lämmittämää ja koht ojjo poijes. Mitä nyv viäl huamisel uut lisälunt luvataanki.

tiistai, 24. maaliskuu 2020

Onkelmii

Jos om muutoksii normaaleihi rutiineihi, ni siihe pääl sit talousmurheet ja terveysmurheet - muutki ku ne koronam pelot. Rahaa ei tul mistää enempää ku normisti, mut kulut kasvavav vaa koko aja. Ja nykku tulee oikeest pestyy kässii ja ihmiste ilmoil käytettyy käsidesii enemp ku normiste, ni iho alkaa kärsimää.

a.jpg

Kiärre ov valmis. Murehrit, nousee verempaine ja sokeriarvot, immuniteetti heikkenee, tulee ihottumaa, ja murehrit lissää, menee vatta rikki ja sit ripaskaki lentää... Koht sitä murehtii, et murehtii, ja terveys menee ales ku lehmän häntä. :(

Ja joo. En kaipaa keinoi, mite ihoo sais kunnos pirettyy, ku oon ollu pahaste atooppine koko ikäni, ja oon suurimpiirteis kaikkee kokeillu jo, ja tiärän, mitä pitäs tehrä, mut kaikkee ev voi, ku tyätki pitäs hoitaa. Silti tää tilanne vaa ärsyttää. Paha o rasvasil tai käsinellisil käsil asiakkaitte papereitkaa oikee käsitel. Ny yritäv vaa pittää ihottumat ehjin, ettei menis iho rikki ja tulis riskii tulehruksist tähäm päälle viäl. Koht täytyy hakkee kortisonii taas apteekist, jollei tää tokene.

maanantai, 23. maaliskuu 2020

Elämämmenoo

a.jpg

Näät kaks karvakerää eivä välit maailmammenost ja riskeist mittää. Mut ei tarvikkaa, onneks. Ei kyl Islakaa. Lenkit mennää normaaliste, mitä nyt muit normaalii enempi väistelle (ku jostai syyst tääl o ny ollu sellaset 400% enempi kulkijoit, ku normaaliste), ettei mittää turhii riskei otet. Viäl ku sentäs saa ulkoilla. Siks varmaa sitä o ihmiset heränny, et ilma koiriiki näkkee sauvakävelijöit ja pariskuntii reippailemas, mikkä normiste ovaj joko olleet töis tai sit asuva muil paikkakunnil ja tullu ny mökeil, vanhempie/kavereitte lua tai jottai, siält kaupunkie tunkost pakkoo. No, onneks tääl on tilaa!

Kaupunkeis o nähtäväste kamalaste hamstrailtu tavaraa, yht ja toist, osa täysi kummallistaki asiaa. Meil onneks tääl maal ei ol iha sellast maailmallopum meininkii, vaiks ihmiset varovaissii yrittävä toki ollakki. Nuarisol o isomppii vaikeuksii pysytel eros kavereistas, varsinki ku ny tuntuu monil se etäkoulu oleva lähinnä aamupäiväl ja sit iltapäivä ojjo "vapaat".

Kaupois käyres menee viluväreet, ku näkkee mite ihmiset käsittelevä mm. herelmii. Ottava pussin, nualaseva sormee (oli siin sit kertäkäyttöhanskat tai ei), et saava sen auk, lääppivä sil samal sormel kymmene eri herelmää ennenku valkkaava sen oman, mink laittava pussiin, sit vaakal, ja sil nualasusormel sit painava nappulaa hintalapun saarakses. YÄK! Me ollaa ny ostettu vaa niit pusseis olevii, valmiiks hinnoteltui herelmii, ettei ol tarvinnu ees miättii koskemist vaakaha. Jollei näit löyry, sit ollaa ilma. Toisis kaupois myäs iha varta vaste tuntuu jokkut tuleva iha ihol, vaiks tilaa olisis olla muuvalki. Tuntuu, et mitä isomp kauppa, sitä enempi muut liikkujat ova "ilmaa". Piänis kaupois toiset otetaa paremmi huamioo, ku tila o muutonki vähä haastavamp, mut se näyttää ainaski meil tääl Noustes iha hyvi toimiva. Mut se o ollu hyvä huamat, et vaa hyvi harvat (valitettavast näit viäläki kyl o) enää yskivä ilmaha. Usseimmil o se nenäliina tai hiha, mihi sit "pärskitää".

Mut tärkeet siis ite muistaa, et varsinki tual ihmiste ilmoil ku liikkuu, EI koskettele käsil omii kasvoi! Mä tosa naureskelin, et ku koton harjottelin tätä sillee, et pirin lähistöl lappuu, mihi tukkimiähe kirjanpirol merkkasin ne kerrat, ku huamasin, et koskin kasvoihi. Mä en siin alkuvaihees ehtiny sitä millää estämää, mut ain siinkohtaa, ku koskin jo, tajusin, et "nonni, TAAS tul tää tehtyy". Sit vähä ajam pääst pystyin jo pysähryttämää kären siin ennenku koskin kasvoihi (ja koko ajaha se naama tuntuu kutiseva ny...). Joskus liikentees tosiaa huamaa, et käsi o melkkest kasvoil, ni mul tyssää siinkohti kaik. Jalakki jähmettyvä siin, ku aivot huutaa "SEIS!" - jos joku mun takan ei ol pitäny turvavälii, ni törmäykselt ei vois välttyy. Mut ainaki se toimii. =P

Ikävä vaa alkaa tulla! Nii lapsii ku lastenlast, vaiks voiraanki yhteyksis olla näi netin ja puhelimev välityksel. Vanhuste asioit kans ku välil hoitelee, ni kippeet tekkee kääntyy vaa äkkii desinfiointiaineen hajus siin heijä overravos, eikä uskalla ees kättäpäivää antaa, saatika halat, mite yleensä tehrää. Mut tätähä tää nyssit o.

Koton o tekemist kyl, ja onneks o isäntäki etätöis koton, ni on kyl se toine, kenen ihol lämpöö voi välil "kokeil" ja kenen kans voi ohimenne puhhuu sitä ja tätä. Mä en ol ikänäs ollu nii sosiaaline, et kaipaisisi iha hurjaste ohjelmaa elämähä, ja nautin koton olemisest, mut kyl tää aika o alkanu ottamaa voimil, mullekki.

Ei silti luavutet! Sinnitellää, pinnistellää, ponnistellaa! Piretää ittest ja muist hualt! <3

perjantai, 20. maaliskuu 2020

Apuja

Ku ollaa alueel, mist ei kovi helposte pääse ees lähimpään terveyskeskuksehe ilma omaa autoo - tarvis tilat taksii - ni oon täsä välil kuskaillu terveysasiois (ei flunssaa ny kuitenkaa, sentäs) joitakuita lääkäreil. Sit kaupoil, postii, apteekkihi...

a1.jpg

Mä tosin en ol ottanu pahemmi riskei, ku suurimmaks osaks oon istunu autos orottamas. Kuunnellu ratioo siin samal.

a2.jpg

Monel taval se auto o eri parkkipaikoil ollu, ja melkost vipinää se o näyttäny oleva näis paikois, misä ollaa oltu. Ei ainaskaa normii vähempää.

a3.jpg

Tänäpe Raisios isän lääkkeit hakemas, tekemäs heijä kauppa-asioit. Yli 70 vuatiain, ja viäl mont riskisairauttaki menos mukan, ni ihav vaa ovel pyärährin. Pit ekaks hakkee kelakortti, sit asioil ja kassi overravost heil ja taas menox. =) Mut hoituu se näinki. Illal viäl vähä sovittuu avustamist, mut näil näkymi viikolloppu o "vapaa" ja kelitki kuulemma hyvät, ni eiköhä me tosa pihal jottai häärät. 

Mitäs teil o suunnitelmis?