Kattotaas kuis nyy käy - ja muistanks enää, mitä pit eres kirjottaa...

1241428013_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Käytti eile enste normaalilenkil kaikkie koiruuksie kans - ja meinattii saar matkalt yks musta cokkeri mukkaa. Tää läht touhukkaast ja rohkeest ulos pihastas, remmi perässäs roikkue. Ain tiätyl varauksel mää suhtaurun näihi viaraissii koirihi - varsinki tän oman lauman kans, ku ei millää pysty olemaa mones paikas yhtaikaa. Tömistelin jalkoi ja hussutin toisel kärel viarast koiraa poijes ja pirin kaik omat koirat kauempan mun takan toisel kärel. Tää musta tassuttelija vaa tul silti likemmäks häntä heilue iloseste.

Oltii nii pahas paikkaa autotiäv viäres, et emmää voinu jättää tätä karkulaist vaa meit seuraamaha, ni töpötelttii sit takasippäi nii, et mää tyänsin toisel kärel viarast ettippäi ja omat tul mukan sit mun takan. Iha kiltti tää onneks sit ol ja seuraa vaa hakemas, et siin heijä tiähaaras sit annon pareittai koirie toisiis vähä paremmi tutustuu, et sit sain otettuu viaraan narust kii ja lährettii viämää tätä takasi kottiis. Pikkane tyttö siält ekaks vastaha tul ja ol silmät iha seljälläs, ku huamas tän meijä nelikon. Kysysin, et onha tää musta koira teijän, et tulisisiks ottamaa remmist kii ja tyttö huus sit isäs paikal, joka tuliki siält piharakennuksest ulos. Meinasiv vaa, et meijä lauma meinas täsä vauhris lisääntyy yhrel koiral, ku heijä koira läht meit seuraamaha tonne tiäl. Meinas sit, et he kyl yrittävä ain olla tarkkoi tiäl kulkijoitte suhtee, mut nyt tää meijä lauma siv vaa ei osunu silmää, ku oltii nii hiljaa kuljettu. Sit matkaa jatkaes alko pihalt kuulumaa itkemist, ku tää cokkeri olisis viäläki halunnu tulla meijäm mukkaa. Ei tullu eres kysyttyy koiran nimee. Kadi vastaanottaa kyl hyvi kaik rohkeet ja reippaat koiruuret, ettei mittää onkelmaa, mut jos huamaa, et joku hänt aristelee, ni kyl sit helposte rähähtää. Nostattaa egoo, ku joku pelkää.

Sit heitin Kyöstin ja Kissin kottii ja jatkettii toisee suuntaha Kadin ja Mimin kans. Tulttii kotio museotiän kaut ja leikittii käpysottaa. Vuarotelle potkin käpyi Kadil ja Mimil eri suuntihi, ni toiset menivä ku aropuput niittem peräs. Ja vähäse aikkaa jatkettii tennispallon kans täsä meijä pihal viäl. Vähä pit kattoo, ettei potki palloo liija kauas, ku molemmat oliva fleksim pääs, ettei sit turhaa tul äkkistoppei siin leikin tuaksinas. Mut iha hianoste kahren kera pärjäs. Pallotyttöi ova molemmat.

1241431035_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mitä enempi mää tual pihal hyärin, sitä enempi tekis miäl siäl saara jottai oikkeest näkyvää aikaseks. Eres jonnekki kulmaha - talon erustaaha ei voi viäl laittaakkaa, ku kaik rempat o keske. Oon yrittänyt kattel näit telkas olevii ohjelmii, misä laittava ihmiste pihoi kunttoo, et mil periaatteel ne oikkee toimiva. Kuippaljo pitäs hommist itte maksaa (kaikki, tiätty prosenttiosuus, vai mikä systeemi?), ja tuleeks jottai kuvauspalkkion kentiäs. Hmm. Jollei tulisis ittel, ku töitteteko-osuuksii - ku tätä rahaa ei nii ylimääräst ol olemas - ni voitaisis vaiks toi lampi tonne tontin toiseem päähä saar aikaseks. Isännäl vähä ajatust heitin ja hän meinas het, ettei tykkää ajatuksest, ku sit koko Suamen kansa näkkee, et meil o remontti keske, ku piha o täyn kaikellaissii kasoi... No nii! Siinähä olisis riirampoikase aihe kasas. Mää itte asias paskat välittäisisi siit, et MUUT näkevä, et meil o remppa keske, ku ME jourutaa ASUMAA tän rempan keskel... Ku olisisis pihas joku paikka oikkee kunnos, sitä tulis taatusti myäs siin innos kohennettuu muitaki paikkoi ihav vaa sil innol. No, eipä tair kukkaa halval mittää toiste pihoi tehrä kunttoo, vaiks kui siit ohjelmaa tekeväkki. Mut haaveillaha ain saa!

1241429490_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pakkaa taas kaikellaist sattumaa yhtee toiste, jo sovittuje juttujem pääl. Nyy o sit torstain tää Kadin ja kissoje sterilointi ja mää olem pitäny omaa kalenterii tyhjän sen ja seuraavan päivän, et saa seurat mite tää "tötteröinti" kolmen otuksen kera huushollis lähtee sujumaha. Nyy olis sit het torstai-illaks tullu tärkeet menoo - minkä jourun kyl jättämää välist ja perjantaikski olis päivämeno, mihi siis en myäskää nyy osallistu. Sama juttu kesäl, ku olis mökkeilyy, synttäreit, häät ja rippijuhlat saman viikollopun aikan kaik. Täytyy kyl oikeest miättii, et mitä tekkee, minne menee ja mitä kentiäs jättää välist, ku kaikkie koiruuksie kans liikkeel ollaa. Hmm. Olisis kiva, ku näät hommat joskus tapahtuisis jotenki tasasemmi, mut tätä tää elämä.

1241429554_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Plikka tosa pari päivää sitte olis vanupuikkoi tarvinnu, ku sano, et korvat kutiava, mut kaapis ei enää yhtää löytyny. Ei muutaku kauppalistal vaa. Mut on se kumma, mite toiki tiato jo vaikuttaa, ku nyy o omakki korvat alkanu kutisemaha... Tiätää, ettei ol mittää, mil sitä kutinaa "rapsuttaisis", ni sit alkaa seki vaiva. Enkä oikeest muista millo mul oikeest o korvat kutissu tätä enne. Siit o tosi pitkä aika. Täytyy ehrottomaste muistaa ostaa puikkoi seuraaval kauppareissul.

1241429742_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Poika o koheltanu täsä muutaman päivän iha urakal. Astus skarttiliittimem pääl ja sai oikkee kunno haavan jalampohjaas, viiltel sormees paperinreunaha ja siv viäl kaffepurkin reunahanki - ja kolhas haavan pohkeeseeski, ku ol mopoas käynnistämäs. Siin taitaa ol vanhaa pensaa, ku samaa litkuu o läpi talven loppukesäst saak tankis ollu. Ei siis helppo homma sekää. Hänku tosa valittel, et nyy ei siin mopos toimi enää mikkää, ku isäs o suihkutellu CRC:eet kaik paikat täyttee. Jarrut eivä pirä ja tiäs mitä muut onkelmaa. Mää oon alkanu miättimää, et taitaa täsäki jottai olla johratust, ettei tää täl hetkel kovi kohelo poika lähre mopoilemaha, ku näyttää saava vahinkoo ittelles aikaseks iha mist vaa.

Ukkis kans tost puhuttii kans ja hän meinas, et se CRC o sellane aine, mikä kyl äkkii kuluu poijes. Et kuha ajelee sen mopon kans vaa täsä turvallisemmil vesil (omal pihal) ensti, ja sikku kaik taas tuntuu pelaava kunnol, ni siv vast liikenteesee, ni pitäs ol taas kaik kunnos. Täst en kyl ol hänel ittelles viäl mittää sanonu. Sais tää koheltamine loppuu enste.

1241430162_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Plikal o kova vaatteire tuunausinnostus päällänsä. Nikkarois ittelles yksist vanhoist lahkeistas lyhkäsiks jääneist farkuist kivat sortsit. Nyy olisis kova innostus tehrä muutaki, mukku meijä saumuri tarttis hualtoo - se tekkee sellast krymppyy, ettei sil mittää pysty tekemää. Ompelukoneen jousto-ommel ei myäskää näyt toimiva oikkee kunnol, ettei siitäkää ol täsäkohtaa apuu. Toi meijä saumuri vaa o ollu kaapis viimiset kymmene vuat, ni ei sitä voi olettaakkaa, et siit iha tost vaa toimiva peli saataisis. Sitä lottovoittoo orotelles...