Nii se vaa sattaa jaksaa - jossai taitaa ukkostaakki. Poikaha heräs jo aamuyäst aikasi, et ehti busseil kouluhus (matka kestää parise tunttii yhtee suuntaha), ehti laittaa kaffettaki ittelles (ja mää purin hammast, ettEN kaipaa piristysainet viäl enne viit aamul - mää nukun, mää nukun - enkä nukkunu sittenkää) enne lähtöö. Sain ku sainki viäl uurestas unempääst kii ja seuraavaks heräsin siihe, et meil laitteit piippas, ku sähköt meni. Emmää siitäkää nii välittäny viäl, mut sit loppunuariso heräili ja ihmettelivä, mite käyr vessas ja suihkus, ku kaik o pimiän. Pakko ol noust ylös ja ettii heil taskulamppui ja laiti tunnelmaa veskihinki, ku siirsin takam päält pari tuikkukynttilää lavuaarim pääl valoo tuamaha.

Kömpisi sit taas takasi sänkkyhy. Noh, kuullostelin sit kyl, ku toiset miättivä alakerras, et ei voi laittaa kännykän akkuukaa latautumaha, ku ei ol sähköö. Pitäisis sitä kaffetki saar, mukku ei ol sähköö... Kuulin kans, et joka kerta, ku joku men veskihi, siäl napsautettii valot "pääl"... Heh! Käsi tekkee töit jo, vaikkei sitä eres ajattel lainkka. Aika pitkään sähkö oliki poijes, yli pual tunttii. Harvo o näi pitkii katkoksii tääl ollukkaa.

Ja samantein sit tiätty kaffenkeittoho, ku sähköt palasiva. Pitäshä se ny sentäs herät tähänki päivähä!

1250570507_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Vaiks näil tassuttelijoillakaa ei kyl ol viäl mikkää kiirus mihinkää...