Nii ol taas lämpöne keli, et emmää käytännös tehny ku piäne kiarrokse pihaa ympäri ja sit vähäse lissää, ku oltii iltalenkki koirie kans tehty. Sit ei enää aurinko paistanu ja ol viileemppää - vaiks sit vastapainoks ol itikoit kimpus oikkee vaa urakal.

kuunlilja-1.jpg

Ekan kerra meijä kuunliljat kukkiva oikkee. Vähä kituliaaste ku ova kuivuurest kärsiny, ku en ol vaa saanu aikaseks käyr tarppeeks usseste kastelemas. Se vaa o semmone rumba täst kaike kämpän läpittes vesikannuje kans kulkemises koirii ja kissoi ja huanekalui väistäes, ettem mää sitä kovi usseste jaks. Kai mitä kasvaa, ni o ollu oman onnes nojas - ja silt ne aika paljo valitettavaste näyttäväkki.

lupiini.jpg

Yksinäine lupiiniki tual kaikkie remonttitarpeitte keskel kukkii. Tännehä se yks iso kukkapenkki uppos kaike tavaran ja ruahoj joukkoho. Siit ei ensvuan taira enää ol jäljel yhtää mittää. Et ei ne lupiinikkaa sentäs iham misä vaa levii - ei meil ainaskaa.

sinipallo-ohdake-1.jpg

Sinipallo-ohrakkeesee o alkanu tulla pikkuhiljaa sinist väriiki. Näit palloiki o kukkapenkis usseemppii, mut siäl ne ova kaikkie muitte kukkie joukos nii, ettei niit kaikkii oikkee eres nää. Näil pitäsis saar paremp paikka, misä saisiva paremma näkyvyyre. Ehkä viäl joskus sit...

suopayrtti.jpg

Suopayrtti o alkanu kukintaas kans. Sitkeest se täsä uures penkis sit viihtyy, ku tosa alkukesäst sen siihe sorakasast siirsin. Saas nährä, mitä se talvest täsä tykkää.

syysleimut.jpg

Syysleimut ova kans alkanu kukintaas. Ne kyl vähä kärsisivä tosa yhrem päivä hurjas kaatosattees. Varsii ei sentäs menny poikki. Väripilkku kukkapenkis, mis ei enää ol ku kuihtuneit palavarrakkaure varsii ja rakuunaa. Vuakotkaa eivä ol pahemmi mihinkää kasvanu siit, mitä ova ollu. Jottai vihreet sentäs maam pinnal näkkyy.

orvokki1.jpg

Orvokitki ol iha lakoontunu vesimyräkäs, vaiks melkose suajases paikas onki kattoharjan alla. Mut eiköhä tääki täst viäl tokene.

orvokki2.jpg

Valla herttassii näät kukatki ova. Luanto o upee taiteilija!

pelakuu-1.jpg

Mont kerttaa meinannu ottaa pelakuustaki pistokkait, et saisisi niit juurtumaha enne talven tuloo. Ne vois viättää aikaas talven yli vaiks kuistil. Tai siis yrittää ainaski. Mut en ol saanu aikaseks. Viäl.

vahti.jpg

Ja meijä vahtikoiraha sit kovaste tarkkaa tiätty ol sisäl kattellu, et mitä se ny ympär taloo menee koko aja. Ain ku meinasin, et toi yks kuva viäl, ni sit meen sisäl, pit ottaakki yks viäl lissää...

metsa3.jpg

Yritin napat sellast kuvaa, mist näkyis meijä polku museotiäl, talo ja illan aurinkompaiste samas kuvas, mut eihä tää etuala sit täsä näy, ku yläosa o sevverti valosa. Ja toi sähkölinjan pylväs o tosa keskel varsi rumaste. Ton linjan ku tost jotenkis saisis poijes - syväl maaha tai siirrettyy kokonas jonnekki vähä kauemmas, ni tulis meil enempi tilaa "henkittää". Nykku monet asiat jää tekemät sen takii, et ne olisisiva just linjan alla...

Mut niihä sitä meil tuntuu ollee ja jäänee tekemät paljo muutaki. Aika, raha, enerkia - kaikkie näitte ku pitäsis osuu ain kohralles, ku jottai rempataa.