Hellet vaa piisaa. Aurinko porottelee täyrelt terältäs ja vaikkei enää ol NII kuumaa ku tosa muutaman aikasempan päivän, ni kahtkytkahreksaa näyttää mittari viäläki. En siis ol menny peltorääkkii jatkamaha.
Tehtii ekstempporekiakka paril kirpparil plikan kans, joka tekiki omii hyvii löytöjäs. Viihryttii matkal kolme ja pual tunttii, ettei sinänsä mittää hurjaa aikkaa, ku matkoihinki men jonkuv verra. Latval ol raikkaampaa ja vähemmä väkkee. Ihastelin niit huanekkalui, mitä siält löyty. Ehkäpä jostai tällasest paikkaa sit hankitaa meil sopivammat kalusteet ku saaraa remppa alt poijes. Ehkä. Ja tosiaa ei jääny isäntäkää sit ilma tuliaissii. ;D
Jotenki mun kättee ny enite tarttu näit kasvei. Vissii alkaa olkkarin paljas olemus kasvie terassil siirtämisej jälkkee jo tuntumaa. Pitäs saar vähä viherryst ja värii huaneesee. Kuningasbegonia mul o ollu joskus aikasemminki, mut mää ylikastelin sen. Täytyy nyy yrittää olla varovaisemp.
Väripeippei ol monttaa plaatuu - nappasin kaik, mikkä löysin... (ahne!)
Kumilehti. Mul iha uus tuttavuus. Saas nährä kui meittin sen kans käy.
Ja lissää näit värinokkossii. Somas piänes sinises laatikos.
Eikä se siihe jääny. Mul ol oikeest kassi kaupal tavaraa, ku kotiuruttii. Tavaraa pitäs saar talost poijespäi ja mää roudaan tätä tänne. Kamalaa! Mut kui IHANAA se ol oikeest iha niinku shoppail välil. Viimesest o TOSI pitkä aika. Niim pitkä, etten ees muist millo. Vissii Kiinas ollessamme, paitti sillo se tinkaamine vei ison osan ostoilost poijes. Inhosin sitä.
Ihana sinine lämpöpannu, uurenkäheet avokkaat, SE pikkane vasara (MUN!), musta toppi, sinine puine paperiliinateline kival kukkasomisteel, vaahtokarkkei (eivä ol käytettyi, juu, ei!), hiuslenksui ja vino pino kesälukemist. Kallein ostos ol isännä t-paita 6,90€, seuraava ol toi Pentikin lämpöpannu 5€, loput sit eurost alespäi, suurin osa kirjoistki parikytsenttii vaa. Iha täytyy ol tyytyväine!
Kotti ku kirpparilt ajettii, ni huamasin autost, et mun rusopäivänliljan kukkane o avautunu. Vau!
Ihana! Varres ov viäl muutama nuppu, et lissää silmäniloo o luvas!
Asteriki o alkanu avaamaa nuppujas. Niitäki täsä saaraa lähiaikan lissää. Tästäki sanottii, et varovaste, et se sit leviää helposte ja tulee riasaks saakka. Noh, sama piän kasvusto meil vaa kasvaa, eikä merkkiikää leviämisest. Hyvä, et o näinki.
Ruiskaunokkiks tää sit o? Mää muistelisi, et täsä kohtaa o enne kasvanu sinist ruiskaunokkii, misä tää ny kasvaa, mut tää o iha selkeesti eri värist. Liilaa. Voiks se vaihtaa näi värii eri vuasiks? En tiär. Tai onks tää sittekki joku muu kasvi. Nätti kummiski.
Seuraavaks ohjelmas pihan kasteluu ja varelmie poimimist. Jos tekis kesän ekan varelmakiisselin, vaiks isäntä ei tykkää (ku siin o kokkareit). Miätin, et jos siivilöis noit marjaröhnöt poijes, mut jotenki siin menee se varelmaisuus sit sen sileen tiän. Ehkä kokeilen, ehkä en... Aurinko porottelee täyrelt terält yhä viäläki, mut meijä tontti ojjo varjos sentäs. Ja toivon, et tuuli pitäsis itikat poijes. Ei muutaku pihahommihi siv vaa! ;D
Kommentit