Nii se vaa onneks ol tänäpe vähä jo viileemp päivä. Tais olla ilmankosteuski iha valtavaste vähempi ku mitä aikasempin päivin o ollu. Ei ainaskaa otta ol ollu koko aikaa märkän. Vaiks aurinko se vaa om paistellu kovaste, eikä satteest mittää tiattoo.
Täsä jo erellisiltan napsastu kuva lipputankopenkist. Alkaa olla kasvustoo jo jonni verra - ja kukkiiki alkaa ol sevverti, et näkkyy tiällekkipäi. Pitäs muistaa ottaa kuva aurinkompaistees, ku kukat näkyvä sillo paremmi. Aikas kauvaha ain täsä kasvuvaihees menee, ku ite siämenest ast laittaa, mut eiköhä näät täsä viäl ehri komistumaanki - jos vaa muistan kastel...
Eka verho parist o valmis. Mustis taas toimi tarkastajan ja kelpuutti tyän - ainaski makuualustaks. :)
En oikkee tiänny, misä siit saisis parhaite kuvaa, ku ei enää mahtunu soffal ja näi kirjaval alustal perhoskuvio häipy kokonas. Mut siäl ne ova kummiski. Sit pitäsis kastel ja pinkottaa viäl muattoos, mut emmää tiär jaksaaks sitä vaivaa nährä. Tarpeeks näyttää pysyvä muarossas ilmanki. Eri asia o, et saaks siit parist täl sit just samankokkost aikaseks...
Saattii serkku kylähä ja Kössipoika ol nii innoissas, ettei pöksyissäs meinannu pyssyy. Kenenkää muun kans ei men iha nii sekasi. Ku ei muut keksiny, ni pyäri hyrrän serku ympäri. Sit hyppi toise sylii ja siält ales, eikä malttanu pysähtyy lainkkaa. Ylemmääräst enerkkiaa tuntu tulleen jostai iha yllättäis.
Kannettii ruaka terassil ja nautiskelttii siäl, samal ku sisäl näät karvakerät kans kerjäs ulospääsyy. Plikka nappas kuvat.
Susu ol sitä miält, et "Hei! Unohritte mut!"
Mimi ja Kadiki pysyttelivä lähistöl, et jos vaiks onni suasis...
Ja mihi se Kissikää olisis jääny. Ruaka tuaksuki nii hyvält, et jos vaiks jottai olisis hällekki tippunu...
Kyöstiki varmistel asemias, ettei vaa vahinkos unohru, jos luvan saa ulos lähtee.
Mustiksel taas ei ollu mittää aikomuksiikaa lähtee ulkoilemaha. Sisäl ku o just sopivan lämmint, pehmost, viileet, seuraa ja tarpeeks loikoilupaikkoiki.
Eli rauhaiselos menny tääki päivä.
Kommentit