Sateiste kelie jälkee näytti, et alko selkiintyy, vaiks melkose painostava keli viäl oliki. Sarevarusteil ei jaks lähtee pitkäl, ku sinne sulaa sisäl ja ilmankaa ei viitti kovi pitkii lenkkei tehä, ettei sit ol litimärkä, ku tulee kotti - kesälunssaakaa ei täsä ol toivomuslistal meinaa. Mut lenkkei kummiski.
Vähä kauvemppaa kattottun ei tosiaa näy minkäällaist puutarhaa meijä pihal. Ei ees niit isomppii kukkapenkkei... Läänii o ympäril vähä liikaa ilma mittää puustoo. No, talon takan kyl, mut se onki sit jo mettää, eikä pihaa.
Kalliot viähättävä ja tällasen jonku mialuuste omal pihal kans ottaisisi. Tähäv vaa piän lampi ettee ja kasvei sen ympäril, ni a-vot, valla upee oleskelupaikka olis valmis.
Ja jos mua viähättää materiaalin kivi, ni kyl puu kans. Yhres ja erikses.
Kaunist!
Ja toren tot; ei tarvinnu yksiksen lenkkeillä. Oliha mul kavereit.
Kuuma ol, vaikkei lämpötila hellelukemii viäl hivunnukkaa.
Onha tää vaa nii komee ja rakas katras, ettei mittää määrää! =D
Sinist vihreel (epätarkka kuva, ku tuuli heiluttel kasvei mennen tulle).
Valkost punasel. Tästäki tykkään.
Lupiinei tiävvarrel. Kaunistus!
Taas puit - kaik ei tykkää, mut mun silmää viähättää tääki.
Varsi upeit kukkii iha tiäv viäres. Niit (ja kimalaissii) koirakki tykkäsivä haistella.
Ja yks valkonenki lupiini. Oh! Tek miäl het hakkee lappio ja napat tää talttee. Omal pihal ku ei valkoset oo menestyny, niinku vaaleempunasekki ova harvinaissii. Sinivalkossii ol joku vuas, mut ny niitäkää ei ol enää näkyny. Et kyl ne vaa JOSSAI silti kasvava, vaikkei meil.
Ah, ja taas puit.
Pikkutihkus sit viimeset kymmenet metrit kävelttii, ku alko satelee. Kasitiäl ol väliste oikkee ruuhkaks asti liikennet. Mökkiläisii normaalityäliikenteel lisäks, olettaisisin.
Eikä sit tullu erelleskää nurmikkoo leikattuu. Märäks men.
Eli ei muutaku virkkuum parihi taas. :)
Kommentit