Ärsyttäväste pätkii ny nettiyhteys. En tiär onks linjois vikaa, vai alkaaks meijä modeemi näyttää loppumisem merkkei, ku kummiski buuttauksej jälkkee taas ain vähä aikkaa tuntuu toimiva (noi pual tunttii kerrallas), ennenku taas tilttaa. Ei ol kiva juttu, ei.
Seuraava huivi tul valmiiks. Keltasest meinasin tehrä kokonas, mut se lanka otti ja loppu, ni ol pakko jatkaa toisel. Onneks ol samaa laatuu, mut eri värii. En tiär kelle kelpaa, mut tehty nyssit ainaski o. Kissi sin huivin alle humpsaht.
Mitä tää nyssit oikkee meinaa? Jääräks vai lähteeks... Ei sit kummiskaa raaskinu minnekkää men. Kummaste se vaa mohairhuivi lämmittää, vaik näi harvaa kuvioo onki.
Aikas isokokkossii kukkasii siit tul, ku ei liija tiukkaa halunnu tehä.
Mut kyl se ny olkapäit ja selkää lämmittää, jos o sen tarvet.
Osa kukkasist kaksvärisin. Men vähä jämptiks tän keltasen kans.
Ja niihä se menee, et ku laittaa mattot ja/tai muut pyykkii ulos kuivumaa, ni sit alkaa sare. Näi se ainaski meil men. =D Saattii ku saatiiki kosteutust! Tätä ollaa jo vähä aikkaaki orotettu.
Yllätysvisiteeraaja ol sit kans karvasemma pualeine otus. Pikimusta minipantteri. Huuteli seuraa takaterassil ja ...
... kovaste ol asiaa, mut nii ehtiiväine ol, ettei millää meinannu saar kuvii. Tuuhee, kiiltävä karva ja rohkee. Kävi kameranki pukkaamas. =P
Kävi jalkaa pukkaamas, sano "mau!", hyppäs terassinkaiteem pääl ja siit ales rappusil - ja men menojas. Hauska vesseli.
Tän kaveri ansiost huamasin, mite kaunis iltarusko olikaa. Ei iha meijä akkunoist näkyvä, mut het ku terassilt ympäril kattoo, ni siältähä näkkee laajemmalti. Upeemp ol, ku mitä kuva antaa ymmärtää. Koko maisema ol vähä sellane punertavan oranssi.
Kommentit