Huamasin yllätykseksen, et mun joulu- ja pääsiäiskaktuksis on kukkii. Kiruttamist ov vissii sit ollu just oikees suhtees, vaikkei ulkon ol kumpikaa kasvi saanu kesäl aikaas viättää, niinku joskus. Muutenki tuntuu, et kaik sisäkasvit ova varsi huanos "hapes" täl hetkel. Hyvä, ku om muistanu sillo tällö vet anttaa.
Joulukaktus pölysine ja hapertuneine lehtines.
Pääsiäiskaktus, vaikkei keltasev värine olekkaa. Kummaste seki meil o ain täsä joulun tuntumas kukkinu, jos on kukkinu - ei joka vuas ollenkaa kukkii näy.
Ja toine kukka alhaalt kuvattun.
Saint Pauliaski o kukkii taas, vaiks jus kesäl kukki pitkän aikaa. Tykkää näköjäs siit, et välil kuivuu iha korpuks melkke ja sit saaki reilummi vet... Heh! Tasakosteut vaativii kasvei mul ei ol, ku tasasest ei ollenkaa tul näit kastelttuu - ei eres altakasteluruukuis olevii kasvei.
Pelargonia kukkii - piänemmi kukkavarsin kylläki - läpi talvenki. Kaks kasvii mul tosa ikkunal o ja ne ova molemma kukkinu käytännös koko sen ajan ku täsä ollaa asuttu, kesät talvet putkehe. Siks en ol raaskinu kasvustoo koskaa leikat alaskaa. Kivoi väripilkkui muute harmaas loskakelis (niinku se yleisimmi o tää Suamen talvi nykysi).
Viirivehkaski o kukkii. Täytyy näit isomppii ruvet leikkaamaa poijes, ku alkaa koht tota keltast pölyy levittämää ympäriis. Mahrottomii juappoi nämäki, et tuntuva jatkuvaste oleva lehret lerpallas. No, siin o ain mul merkki, et ottaa vihrost viimei kastelukannuu kättehe...
Kynttiläliisukkaa tulee jatkuvaste uusii kukkavarsii, mikkä nouseva kasvustost essii.
Tulilatva tul hankittuu tosa reilu kuukaus sitte. Se näyttää muute voiva iha hyvi, mut kissat pakkaava napsuttamaa noit kukkii irti. Tiär sit mikä siin nii viähättää. Kummaste se silti vaa jaksaa kukkii.
Viime vuan meijä ikkunal kasvava joulutähti läht punerruttamaha ylimpii lehtiäs iha ittekses, vaiks siin o kaikellaist pimentämist ja sen sellast, mitä pitäsis tehrä - tais olla luannostas nii pimeet, ku sato koko aja. Nyy kasvi on kyl henkis, mut lehret ovat vihreit kaik. Tarttee vissii sellane joulune kukkane viäl jossaikohtii ittel olkkariin hankkii kummiski.
Joulukaktus pölysine ja hapertuneine lehtines.
Pääsiäiskaktus, vaikkei keltasev värine olekkaa. Kummaste seki meil o ain täsä joulun tuntumas kukkinu, jos on kukkinu - ei joka vuas ollenkaa kukkii näy.
Ja toine kukka alhaalt kuvattun.
Saint Pauliaski o kukkii taas, vaiks jus kesäl kukki pitkän aikaa. Tykkää näköjäs siit, et välil kuivuu iha korpuks melkke ja sit saaki reilummi vet... Heh! Tasakosteut vaativii kasvei mul ei ol, ku tasasest ei ollenkaa tul näit kastelttuu - ei eres altakasteluruukuis olevii kasvei.
Pelargonia kukkii - piänemmi kukkavarsin kylläki - läpi talvenki. Kaks kasvii mul tosa ikkunal o ja ne ova molemma kukkinu käytännös koko sen ajan ku täsä ollaa asuttu, kesät talvet putkehe. Siks en ol raaskinu kasvustoo koskaa leikat alaskaa. Kivoi väripilkkui muute harmaas loskakelis (niinku se yleisimmi o tää Suamen talvi nykysi).
Viirivehkaski o kukkii. Täytyy näit isomppii ruvet leikkaamaa poijes, ku alkaa koht tota keltast pölyy levittämää ympäriis. Mahrottomii juappoi nämäki, et tuntuva jatkuvaste oleva lehret lerpallas. No, siin o ain mul merkki, et ottaa vihrost viimei kastelukannuu kättehe...
Kynttiläliisukkaa tulee jatkuvaste uusii kukkavarsii, mikkä nouseva kasvustost essii.
Tulilatva tul hankittuu tosa reilu kuukaus sitte. Se näyttää muute voiva iha hyvi, mut kissat pakkaava napsuttamaa noit kukkii irti. Tiär sit mikä siin nii viähättää. Kummaste se silti vaa jaksaa kukkii.
Viime vuan meijä ikkunal kasvava joulutähti läht punerruttamaha ylimpii lehtiäs iha ittekses, vaiks siin o kaikellaist pimentämist ja sen sellast, mitä pitäsis tehrä - tais olla luannostas nii pimeet, ku sato koko aja. Nyy kasvi on kyl henkis, mut lehret ovat vihreit kaik. Tarttee vissii sellane joulune kukkane viäl jossaikohtii ittel olkkariin hankkii kummiski.
Kommentit