Sitä o päivähä mahtunu tänäpe vaiks mitä. Tiätty ne normaalit koirie ulkoilulenkit, pyykkie ja tiskie kans läträämiset (onneks koneet hoitaa suurimman osan täst puhast kummiski), ruuvallaitot kans. Mut postiljooni käväs tuamas pakettei ja jäättii hetkeks suustamme kii. Ehrotin, et ehtiskö pikasel kaffel sisäl ast, mut meinas ettei ehri - mut tais silti aikaa mennä kyl iha samav verra siin ovensuus sit... Heh! Naureskel, et nyy o ihmisil iha hirmuseste normaalii jouluu enemmä kulkenu pakettei, et eiväks ihmiset enää sit henkilökohtasest tapaakkaa toisias lainkaa, ku lahjat liikkuva viarais käsis paikast toissee? Heh - het tunsin pistoksen ittekki, ku ain tulee vaa käytännös näät lähimpän olevat nähtyy ja joskus heijätki pakettievvaihros melkose pikaseste, ni ei siv vaa yksinkertaseste ol aikkaa (eikä ain rahaakaa) lähtee minnekkää kauemmas reissuilemaa lahjojev vaihtoo. Pit sit oma kanta asiaha sannoo - ja tyytyväissiihä saaraa tääl Suames olla, ku o luatettava laitos, mikä hoitaa tavarat paikast toissee - Kiinas asia onki sit "vähä" erillaine esimerkiks.

Tein töitäki ja päivittelin nettisivui, lähettelin meilei, soittelin ja vastailin puhelimee, mut innostusisin sit laittamaa pikkase itsenäisyyspäiväjuttui keittiöhö esil. Se tarkotti siis siivoomist.

Kolmellaist kuvaa samast kohteest täl kerttaa:

2121590.jpg

Automaattiasetuksil tul pimiäst huaneest melkose valone - ihan ku olisis ollu enempiki lamppui pääl ku muutama kynttilä.

2121596.jpg

Hehkulamppuvalosääröl tul kans valosa - ja kirkkaamp kuva. Tunnelmast ei tiatookaa.

2121602.jpg

Viimisen sit valosuus miinus kakkosel tul sellane, mitä mää hajin. Hämärä, melkkest pimiä kuva. Mut tällane näky omaan silmiinki keittiö näi pimiäl kynttilöitte valos o.

Juu, en ol jouluverhoi saanu paikoilles viäläkää - mä yriti niit ettii, mut oon siivonnu ne jonnekki muual ku muitte verhojej joukkoho. Hmm. En ehtiny varastost käyr joululaatikkoo kurkkimas, et siäl se voi kyl olla. Tul käyttyy ikkunaklasit ainaski taas sisäpualelt läpitte, et sain kissoje nenujej jäljet poijes. Heh! Vaiks niit tulee kyl äkkii taas lissääki.

Jourusin pöyränki kallistamaa tollee kummalliseste, ku toi kattokruunun koukku ei ol laitettu keskel pöyttää ja muute olis tosa yhrel sivustal istuva kolistellu päätäs ain noustessas tähä. Ei olis kiva juttu lainkka. Poika sanoki, ku ol vähä aikaa ollu koton, et siihenki pöyrän vinouttehe ruppee tottumaa. Hih! Kyllähä ihmiset tottuva kaikellaissii kummallisuuksihi.

Sit käytti viäl kaupas, ku huame ei ol kaupat auk (ainakaa pääosin). En tiär, mitä ihmiset ajatteliva oikkee, ku poika kulki pitkä nahkatakki päälläs, kunno gootti-rock -asussas ja mää fliissitakis, mis ol viäl heijastinliivi pääl. Hän pitkä ja soukka ku kukkakeppi ja mää piäni ja pyäree. Yhres vaihees vaa huamasin, et saattii kummastelevii katseit, ku yhres miätittii, mitä ruakkaa oikkee tehtäis viikolloppun - tai siis lähinnä, mitä poika tekis ja mitä tarpeit siihe tarvittaa ostaa... Yhtäläisyys vois olla kyl vähä miälenkiintone ulkoasujen kans keskustelunaiheesee nähre - ehkä.

Noh! Nyy elokuvaa kattomaa (älkääs kysykö mitä siält tulee) lasten kans. Ilost illajjatkoo!