Sitä on säästäny kaikellaist murkkuiäst saak. Stanstal on varmaa vähä uurempiiki - ja omatekemii juttui.

Näät mun vihot o sillee omatekemii, et ne o omin käsin kirjotettu, mut kirjotukset ei ol omii. Keräsin runoi ja aforismei aikanas monie vihkojen täytteeks. Näi äkkiseltää löysin kaapin syävereist näät neljä vihkoo. Niit ain joskus selailen, ku tartten jottai runoo johonki korttihi tai sellasii. Ei ol kyl kovi hyvii tiatoteoksii siihe, ku o enemp täyn kaikkee rakkausjuttuu, mut kyl siält joskus jokune voi löytyy - mitä sit pikkasen voin ain tilanteem mukkaa muakat paremmi sopivaks.

Sivu 1 (klikkaamal aukee isommaks - käyt selaimen paluu-painiket päästäkses tän takasi):

Sivu 2 (sama plutina ku erel, et saa isommaks ja paluu-painikkeel takasi):

Kyl sitä joskus o jaksanu! Paljo tul kirjotelttuu kirjeitäki sillo kynäl, sittemmi ku saatii tiatsikka, ni koneel, ku sai sillee aikaseks noppeemmi. Enempi kirjeit piänemmäs ajas.

Lisäks mää oon keränny kiiltokuvii, tarroi ja eläinpostimerkkei. Kiiltokuvat melkkest o menny näitte vihkoje koristuksiks, tarrat taas kirjeitte somistusiks. Postimerkit ovav viäl jossai...

Mitäs sul o tullu jemmattuu menneisyyrest omii raapustuksii tai keräiliks jottai, mitä et ol raaskinu pistää viäläkää poijes?