... isännäl siis. Seki o menny touhus ja sit hävisin illaks viäl kokouksehe, mist kyl aika vauhrikkaast sit palasin kottii.

Päiväkuvii hileisest maisemast:

Pajupuskat o saanu kunnon hilepeitteen.

Mikäs se on tää ilmiö, mikä kasvattaa lumikittei toises perää? Näyttää ku luanto olis saanu uuren lumipeitteen, mut tää ei olekkaa taivaalt tippunu.

Näit sit monellaissii, isomppii ja pikkase piänemppii - ja sit tosi pitkiiki... Mite pysyvä koossaki. Ei ol tainnu paljoo tuulla ainaskaa.

Kuutaki yritin saar kuvaha, mut siit tul iha mahottoma piän piste.

Suurennettun sit sai vähä paremmi näkyvihi, mut sit hävis maisema ympärilt...

Meijä mettäpolkuu, vanhaa postitiät. Jäljist nähnee, et tätä paljo käytetää.

Torppaa puskie läpitte. Nyy olis ollu kiva, ku olis noit seinät ja kaiteet jo maalattui, ni näkyisisivä paremmi taustal - toi valkone pohjamaali hävii nyy tähä muuhu valkosuutehe.

Illan usvaa alkamas noust. Kuvaa tuttuhu suuntaha, juhannusruusun takkaa vaa täl kerttaa.

Ja jopa meijä ovivahrit, hanhekki, ova saanu jäähileit kavereikses - vaiks ovi o ollu vähä välii auk, et o lämpöö tullu ulos.

Ja eteni nyssit toi meijä kuistiki taas. Ku tul ovet, tul koko kuisti iha toisellaiseks, mihi o tottunu. Kiva juttu!

Viimessii lautoi kuistin kaapiston ovihi. Vilpost tyätilaa, mut tehtyy tul.

Kenkälootakki ova paikallas, vaiks siivottavaa kyl viäl sit riittää... Se vaa vaatii ison enerkiaryäpsäykse, ku autotalli o aikuste OIKEESTI lattiast kattoo saak täyn tavaraa. Et mitä niist kannattaa enää tuar sisäl ja mikkä menevä kiärrätyksehe... Mut ovet ova kivan näköset!

Sikku oven aukasee, ni huamaaki, ettei siäl enää mittää tilaa ol. Isännä tarvikkei jo piukas. Heh! Mää pääsenki sit itte kattomaa, mikkä näist oikeest viittii säästää ja mikkä heitetää poijes, mikä pysyy kuistil ja mikkä siirtyvä autotallihi...

Ja tiätty uurel kuistil ol sit ihailijoitki. Sain ku sainki luvan laittaa kuvaa nettihi näist kuhertelijoist. Mut uskokaa tai älkää, ni otin varmaste parikymment kuvaa, mut ei tää pari tahtonu paikallas pyssyy, ni suurimmast osast tul iha epätarkkoi. No, pääasia, et eres YKS. =oP

Isäntähä sit o huame aamul lährös tosiaa takas Kiinaha ja ol tänäpe jo hualissas, et mitä mee sit syärää, ku hää lähtee. Suunnittel paistavas meil lihoi ja tekeväs kastikkeit ja keittäväs perunakki, et saaraa sit heittää ne vaa mikroho. Heh! Nii totaaliseste o toiminu meijä kokkin nyy kotonolles, ettei usko meijä ilma enää pärjäävänkää. Mut eiköhäs sentää.

Tähä loppuhu viäl yks kuva. Tuleeks miälehe, mikä tää o? Ei pitäs ol kovi vaikee sentäs.

Nyy nukkumaha, aamul o aikane herätys ja paljo ajoi tiaros. Kauniit unii!