Jahas, taas se torettii, et meikäläiste paikka o koton, eikä lähtee YHTÄÄ MIHINKÄÄ - ei eres silmälääkäril.

Plikan kontrolliaika ol sovittu siis jo ajat sitte täks päiväks. Lähetteen tiatojem mukkaa sen soitin ja varasin ajan ja sen sit saatiinki. Juu, nyy sit rupesin sitä lähetet ettimää kovaste, ku meil käytännös o KAIK tällaset ain sinitarral yhres keittiön kaapin oves kii, mut nyy sitä ei siin ollu. Soitin tytölki sit, et onks hää ollu nii viksu, et o ottanu sen itte mukkaas kouluhu, ku siält kouluj jälkkee heti hänet käyn hakemas, et jatketaa sit matkaa ettippäi. Ei hän muistanu enää koko lappuu. Ei siis osannu sanoo, mis se voisis ehkä olla, muttei ainaskaa hänel mukan. Seuraava kysymys: onha sul klasit mukan? Juu, ei hän ilma niit mihinkää mee.

No, eihä siin sit muu auttanu, ku lähtee liikkeel ilma lähetet ja koukkasin sit likan keskustast mukkaa ja jatkettii Myllyn suuntaha. Sit tul puheeks, ettei lähetet ol, et kuis täl matkal mahtaa käyräkkää ja sit hää siin pärräämähä, et hitsit, ne klasit jäivä koteloho sin poikaystävän eteisehe, mihi häne ol iha pakko ollu ehtii käymää enne meijä menoo. Ja sit ol kello jo sevverti paljo, ettei enää voinu kääntyy takasinkaa. Juu, siis mentii ilma mittää tarpeellissii tiatoi. Höh!

Ekaksha meinasiva siäl, et ei voi mittää, ku varat joku toine aika (taas kuukaure tai kahrem päähä täst) ja hankkii koulust uus lähete. Mut onneks siin ol sit toine henkilö sivust tilannet seuraamas ja lopult pääryttii siihe, et käytetää nyy tää aika, ku sellane o ja lääkäri o paikal, mut hee pitävä siäl kaikki reseptit ja tiarot siit lääkärilkäynnist, kunnes saava sen lähetteen. Juu, ja sit meijät ohjattii orottamaa vähäks aikaa. Ehrittii suurimpiirtei istahtaa tualeil, ku likka jo kutsuttii sisäl.

Silvälil sit mää menin jonottamaha uurestas, ku ne pojan klasit o samast paikast, muttei ol tullu mittää ilmotust, et ne olisisiva valmiit, vaiks lupasiva paris viikos sen hoitaa. Mun erel ol joku ulkomaalaine, en tiär mink maalaine, ku puhu huanoo enklanttii ja yritti saar myyjää ymmärtämähä, mitä hää halus klaseilles tehtävän, mukku puhu nii hiljaa ja nii kehnost, ni se ymmärryspual ol aika vaikeet - mullekki, vaiks olin siin aikas viäres, ehkä lähempän ku mitä myyjä itte. Mut saiva sit monen koukeroj jälkkee asias hoirettuu. Ja sit plikka tuliki jo näöntarkastuksest poijes. Orotettii viäl yhres vähä aikaa, et saatii palveluu. Siäl ne pojan klasit ova ollu jo alkukuust valmiin ja merkintä tekstarin lähetyksest (mikä siis ei ollu menny peril ast). Otin sit ne kainaloho mukkaa. Hitsit, ettei ne klasit tosiaankaa mittää halpoi ol! Huh! Täytyy käyr pojan kans viäl säätämäs ne klasit sopiviks, ku nyy ei sit - luannollisestekkaa - ollu tätä päät, mihi ne klasit kuuluu, mukan.

Ja ku sit lährettii liikkeest poijes höpötettii kaikellaist Myllyn iltatapahtumast ja kuis ollakkaa kummityttö käppäili meit vastaa. Ol menos bussil kotio, mut saatii houkutelttuu hänet kaffel meijä kans, ku tarjottii kyytii kottii.

Tällaiset harvinaiset herkut sitten nautiskeltiin samalla, kun höpöteltiin menemään.

Kotiintullessa käytiin sitten hakemassa plikan poikaystävä mukaan ja toi SingStarin lainaha - siin sit iltapuuhaa tiaros. Vaihtelu virkistää!

Ja täytyy ny näät klasikki laittaa esil, ku iha tulee joku kuuluisa ihmine - ainaki mul - näist miälehe... Mut iha on ku olisis klasit nokallas ain kulkenu.

Ilost ja rentouttavaa perjantai-iltaa!