Se o valtavan aurinkoine ja mukava keli tänäpe. Oikkee aukkial paikal tuulee melkose kylmäst, mut me suunniteltiinki lenkki nii, et tuuli pääosi takaapäi, ni ei haitannu niinkää. Aurinkoklasit ei ol yhtää liikaa tual lumimaisemas liikkues. Kest kyl taas aikas, ennenku näät koirulit pääsivä päiväst kii, ku uni tuntu maittava iha valla.

Sikku tultii kotti, ni avasin telkun ja sit tul killittelijöit ympäril, et onks jottai unohtunu? Juu, siis mää meinasin, et leikkaan kaikkie kynnet enste ja annan ruuvan sit vast. Ja hyvihä se sit nii meniki.

Ja sit vähän ajam pääst ol yks taas het untem mail. Iha tällases asennos ei sentäs yleensä aikaas viät, mut näytti oleva silti sevverti mukava paikka, et piänet kulkemisekkaa ei unii haitannu. Heh!

Miätin, josko lähtisisin koiratanssikisoi kattomaha, mikkä alkava kahrelt Vahrol, mut nyy rupes iha mahrottomaste tekemää miäli mettälenkil noitte koiruuksie kans. Ei näit kauniit kelei varmaste enää liikoi meil suara täsä lopputalven aikan. Pitäs ottaa täst nyy kaik ilo irti.