Ai, ku ol kiva tehrä lenkkii, ku ol kuivaa, lämmint, ei tuullu ja hankikantoki ol nii vahva, et koirat köpöttel siin tiämpiantareel lumem pääl iha pokkana. Ei tarvinnu suajat Kissin turkkii loskalt, muttei myäskää irtolumelt. Vau! Tuli sit tehtyy reippaaste pitemp lenkki, mitä mää aikosin tehrä, mut eipä haittaa, ku ei ol mittää aikatauluu.

Kävin sit eile kaupaski (vihroste viimei) ja piiiitkäääst aikkaa ostin ittelen lakritsipussin, mikä o ain mun suurt herkkuu. Illemmal sit paitaa kutoes ain siit napostelin, mut nyy huamaa, ettei ol sitä herkkuu saanu, ku vatta men iha sekasi. Loppuilta ja yä sit juaksiv vessas ja tuntus, et o ollu iha suara putki läpitte, vaiks aikasemmi ei ol ollu moisel mittää vaikutust. Huh! No, takakappaleest puuttuu enää viis senttii. Sit pitäis ruvet tekemää hihoi. Siit tuleeki muute jännää, näi ilma mittää ohjeit... Glups!

Olkkaris ku o tullu nyy oltuu, ni tiätty näät karvaset kaveruksekki siäl viihtyvä sit. Mimi kurkkii mun kukkarääppeitte (näät kasvit ei ol tykänny tost nurkas porottavast patterist yhtää) yli tiäl. Jos vaiks joku tulisis kylähä.

Susu löys ittelles nii hyvän kolosen, et viihty siin melkkest koko päiväm puhki.

Sikku halus pikkase pimeempää, laitti tassut silmie ettee... Vähä aikaa nukuttuas tassu sit pikkase ain valahti alemmas. Soffal ku ol koko aja erilaist liiket ja menoo.

Ja lopult Susu sai sit Mustiksenki siihe kaverikses.

Ja eikös meijä linssilurekki sit pitäny kuvat, ku huamas, et paikkaa vaihtamal pääs kissojen kans samaan kuvaha.

Alkuun ku viihty soffan tääl toises nurkas...

Kyl ne sit vaa ossaava! =oD