Siis nukuin kyl, mut unii en nähny. Aattelin jo illal, et tästäks se unie näkemine sit taas alkaa, ku välil tuntuu, et ne tuleva sellattis sykäyksittäi. Pitkiin aikoihi ei mittää ja sit kovaste paljo yhten yän.

Mustiksen löysin aamul pehmokavereitte joukost. On tainnu viättää yäs siin. Sellasel kolol ol ittes saanu.

Susu jäi mun peiton alle lämpimähä viäl ku mää nousin ylös - ja siäl toine aikaas viättää viäläki. Kissi o pari kertaa ottanu sellast asentoo kopissas, et toi oviaukko o kolahtanu sänkyn laittaha, mut silti jääny viäl nukkumaha. Mimi kuarsaa oikkee äänekkääst viäl ja Kössi makkaa alakerra divaanil. Kyl näät tassuttelijat vaa tän piäneenki kämppähä jotenki välil uppoovat, ettei niit tahro eres huamat. Hassut!