Nii se sit o hetki täsä ennenku käyn katraan taas kotti hakemas. Täsä o äitiempäivää ja pojan synttärikki ja sen sellast, ni käväsin kaupas jottai hakemas, mist vois kyhät pikkase herkkuu; kakkuu ja sellast. Samal matkal pit napat mukkaa kissanhiakkaaki, mut se oliki loppunu.
Mut kissanhiakan tilal mul tarttu sit kättee jottai muut.
Miljoonakello ja uus pelakuu. Nämä tual etuterassil saava olla näines. Jätin noit amppelikoukukki paikoilles, ni ova helpomppii siirreltävii, jos on tarvis. Toi veljem perheen tuama orvokkiki jaksaa kukkii tosa ovev viäres. Kova o ollu juamaha kyl, et saa vet ol kantamas koko aja - sateellaki toho osuu vaa muutama pisara, ku o kattoharjan alapualel suajas. Kaunist!
Takaterassim pöyräl sit yks pelakuu ja joku hentone valkokukkane kasvi. Myyjä ei tiänny sen nimee. Se lähtee tost kuulemma laskeutumaha sit alespäi, ku kasvaa.
Täsä lähemppää kuvaa täst arvotuskasvist. On se kaunis pelarkonian kans yhres!
Ja tää kuva ei varmaa selityksii kaipaakkaa! Mummaum mukane väri!
Sit huamasin, et hyvä ku en ol siivonnu noit viimevuatissii tomaatintaimie rönsyi viäl poijes, ku yhrest purkist kasvaa jottai jo. Samallaist lehtee o ku siin kukas, mikä siin tomaatin kans kasvo viime kesän, ni saa siin nyssit kasvaa rauhas. Jottai tarttis vaa sit toho ettee laittaa... Pitää vaa muistaa kastellakki tätä välil... Kaik siivoilukki ku o näitte kukkapurkkie osalt tekemäti viäl.
Isoi nuppupalleroit ojjo kevätvuahejjuureski, et koht nää pikkuaurinkokki heräävä!
Jottai muutaki siält o alkanu maast pilkottamaha, mut ei kyl ol näi äkkiste mittää tiatoo, et mitä nää ova. Näist tulee jottai pitemppii varssii, ku siin o talventörröttäjät paikoillas viäläki.
Ja tää o sit taas jottai vähä matalemppaa kasvii. Siis se, mitä tualt rikkaruahoje joukost löytyy...
Nii se sit on taas, et ku moksut tuleva kottii, mää lähren taas. Kissi ja Kössi ova kummissas, ku porukka vähenee koko aja. Kuurest kaveruksest o enää vaa kaks koton, ku me Mimin kans pörhälletää taas lääkäril.
Kommentit