Nii se sit tosiaa serkkuki taas viarailus jälkkee kotiutu. Reipastel ja ajo fillaril Turkkuhu takas. Semmoset 30 kilsaa yhtee suuntaha täst tulee, et kyl se jo kuntolenkist käy.
Iha varsi lämpöne ja aurinkoine keli ollu tänäpe. Varjos kahreksantoist tosa päivemmäl ja iltapäivälenkin (viirem paikkel) aikaa viäl kuustoist, vaiks sit ol meijä tontti jo varjostunu kunnol. Takkii ei ol tarvinu miättiikkää!
Pörhälsin reffeil Gigantin parkkipaikal, et saatii boksit liikkeel - hyvei kutsui sit toivotan kans! - ja orotellessan kokeilin kameran "aurinko-/varjo- ja tiäs mitä muit" ominaisuuksii. Otin samast kohteest kuvaa ja vaihtelin säätöi ja kattosin sit, mitä muutoksii kuvas näkys. Noh, ei mittää. Kaik oliva iha samallaissii. Mää nyv vaa päättelin, et se vaikuttaa jotenki, ku auton klasin läpitte kuvat otin. Olisis pitäny ottaa sivuikkunast, mikä ol auk (viäres vaa ol välil autoi, ettei sitä kehrannu sohii auton sisält kameraa ulos).
Ja tällanenki komistus sit yllättäe pörhäls pihal. Veli tupsaht hankkimas menopelin kans kylähä, muttei sit kummiskaa suastunu sisäl ast nois kuteissas tulemaha. Ol kuulemma vähä hikiset oltavat. Komias liäkkipörisijähä se siv vaa o, tää peli.
Olin just siin selvittelemäs ruaholleikkurin hualtotarvet. Et tankki o tyhjä ja öljyy oj jonkuv verra ja aisaki pyssyy konees kii viäl talven ulkonoloj jälkkee. Bensaa täytyy käyr hakemas ja tulpat. Sit "pääsee" ruaholleikkuusee. Alkaa heinittymähä tää meijä tianoo, ku ei ol kertaakaa syksyj jälkkee ales leikattu.
Alkaa ol meijä kukkapenkki melkose huamaamaton tosa ruahon keskel. Mut kevätvuahejjuuri ja lemmikit kukkiva jo kauniiste.
Niit o kivaste lipstikanki joukos sitä alustaa koristamas. Jotenki tää kuva vaa hävitti sen kauniin vaaleensinisen värin.
Mut sinissii ne ova - tosi sulossii, pilkkuruissii pihan kaunistuksii!
Kauneitaha näät kevätvuahejjuuren kukakki ova - niist alkaa jo se paras terä kyl olemaha jo ohitte. Kuivat kelit verottaa kukkii melkose äkkii.
Angervossaki kauniit kukkaset...
... monel sortil.
Vaiks itte puska alkaa ol melkose kärsineen näköne. Täytyis muistaa syksyl raakat kaik kuivat oksat poijes. Tää ku o ollu tosi nätti pitkine kukkavanoines aikasempin vuasin. Ei vaa olla älytty tehrä mittää hualtoi tätä puskaa ajatelle (niinku ei paljo minkää muunkaa puskan hyväks ikinä).
Valopilkkun takapihan kukkapenkis o tulppaanit viäl. Kovaste o muutaki kasvus, et syksymmäl taas toisellaist kukkaa tiaros. Tänä vuan villitulppaanit kasvova kyl, mut yhtää kukkaa en ehtiny näkemähä. Saa nähr, kui ens kevään sit käy.
Lupiinipellol kasvaa tällane yllätyskasvi. Keltassii tiheit terttui täyn oleva puumaine pensas - tai sinneppäi. Ei aavistustakaa, mikä liänee.
Täsä saman kasvin kukinto lähempää, nii et lehtiki näkkyy...
... ja täsä kukinto viäläki lähempää. Onks jollai jottai hajuu täst? Hämmästeliv vaa, et yleensä kaik tällaset "tahmaset" kukinnot pakkaava olemaa ötököit täyn, ni tää ol nii siisti puska, ettei mittää määrää. Pit nokkaki laittaa melkkest kukkaha kii, et jos se vaiks olisis tuaksunu joltai, mut ei ainakaa mun nokkaha.
Valosaa o, mut selväste o NukkuMatti jo käyny. Leuvat loksuva, ku haukotuttaa nii kovi. Et eiköhä sitä just koht sänkyhy sit pujahret. Kauneit ja virkistävii unii kaikil!
Kommentit