Nii o taas vaihtelevii kelei pitäny, ettei mittää määrää. Paistaa, sattaa, paistaa taas...
Niimpal ku o ollu mahrollis, ollaa pihal touhuttu. Isäntä pojan kans kaatanu nurmikkoo...
... vaiks uhkaavan näkössii pilvii ol tulollas kovaa vauhtii. Siält ne jostai Salon suunnast tuliva ja nousiva.
Saatii yllätysviaraski ja koirat tiätty huamasiva heti. Kissin kans mentii lähemmi tutkimaa asiaa - ja pit mennäkki tän vempeleen kans piiri-piäni-pyärii vähäse aikkaa, ennenku Kissi tajus kuka meil ol tullu.
Kaffetelttii ja pikkase maisteltii Kiinantuliaissiiki. Sai vähäse kottiviämissii kans - toivottavaste joku siäl uskaltautuu "herkuttelemaha" näit Kiinan namei. Ei viäl pussimpohjii ol näkyvis. =oP
Mukavaste tul kaffepaussi sit meillekki täst ja viäl ehrittii jatkamaa sekä nurmikolleikkuut, kukkapenkkie kitkemissii (repisin yhret kualleet ruusut poijes penkist kans ja pitäs nyssit jottai siihe tilal keksii...) ja meinasin, et meen peltoo kääntämähä, kunhan enste...
... poistan lupiinipellost puskat. Siäl o pajuu ja leppää nyy ruvennu kasvamaha kovaste ja jottei metsity koko pelto, ni nappasin sit oksasaksil näät kaik ales. Rikkahuahoihi en nyy tälkerttaa koskenu. Ne o päässy kans röhöttymähä, ku jäi keväthoito poijes kokonas, ku harava ol hukas...
Mut tuliva noi lupiinit sentäs pikkase enempi esil nyy, ku o puut poijes. Enkä eres hirmuste tallonu noit puskii, vaiks melkose vaikkiaa tual o käppäil tallomat. On niit sevverti tiheest noit kasvei.
Ja onha tual lupiinie joukos jottai muutaki. Näit lemmikeit esimerkiks.
Piänii, mut somii! Ja valtavin sinisin mattoin näit siäl kasvaa. Sitkeit!
Pääosi meil o näit sinissii lupiinei, sit osa selkeest liilaa ja jokune sinivalkone. Yks tai kaks kasvustoo vaaleempunast, mut ne ovav viäl iha piänii. Lissää värei ollaa yritetty saar, mut ei ne vaa ol lähteny kasvamaha. Meil ei eres lupiinit kasva ku rikkaruaho, niinku toisil...
Ja lupiinipellol näkkyy meijä olkkaristki. Täsä nyy tosin sit näkkyy noit remppatarpeitki ja aitarullii. Nyy o läänist laitettu ruahot nuri, mut pitäs hankkii verkkoo lissää ja tukipylväit, et saaraa aita pysymää kans pystys. Jos Kadi vauhril sattuu aitaha osumaha, ni ei ol tarkotus kaataa koko rakennelmaa siihe...
Juhannusruusut eivä tänä vuan ehtiny juhannukseks kukkaha. Nupuil o puska vast. Mut iha kiitettäväste nuppui kyl o sit. Kukinta-aikaa orotelles...
Pellol saak em päässy, ku sit alko satamaha. Ei päästy grillailemahankaa, vaa valmistettii täm päivän ateria sit sisäl. Saatiinha silläki massut täyttee: uussii perunoit, suvisoossii, sillii, kylmäsavuloht ja bratvurstei. Jokane täytti lautases niil aineksil, mist kukin tykkäs. Nam!
Iltapäivälenkkii tehtii kaatosattees, mut eiks sit taas siit parin tunnim pääst aurinko paistanu. Et tätä tää o, Suame suvi.
Täsä sit maisemie kuivumist orotelles ollaa töllötelty telkkaa - taas. Kadiki muitte mukan.
Kommentit