Näät kissat ovak kyl nii taitavii löytämää vaiks millassii koloi ittelles.

1252213978_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tää putki o yksii suasituimpii paikkoi. Jos minkäkilaisis asennois täs viihrytää. Välil ollaa piilossii, välil käytetää vähä niinku peittoo.

1252214058_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Telttaha o alakerras kans yksii suasituimmist paikoist. Välil ova siäl yksikseks, välil kaksikses, ja välil siäl o Kadin pää (ku muut osat ei mahru). Kissi tykkäisis kans, mut en pääst toist omimaa tätä, ku täl neitosel pakkaa sit menemää siihe vartiointipualel, ettei pääst muit sit enää lähellekkää paikkaa, niinku pittää vahtii omast nukkumakopistas.

1252214176_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mut ei niitte kolojen tartte mittää sen kummallisemppii ostojuttui olla, ku paperipussi. Pussi rapiseeki kivaste ja toisinas leikitää hurjaste. Toine kissa tai joku koirist ku ulkopualelt haistelee, ni sisält o kiva antaa tassuil näpäytyksii tost paperin läpitte. Mut valla kiva ja lämpöne paikka toi pussi o loikoilemiseenki vaa.

Meijä pit ulkohommii touhut eile, mut sit tul sare, mikä kasto tianoot. Yks oikkee kunnon kuuro, mikä kestiki vähä aikkaa, sit piänemp vähä myähemmi, ku meinattii just, et olisis vähä jo paikat ehtiny kuivuumaha. Noh, otettii ja kattottii sit telkkaa. Samal mää tiätty sit kutosin. Saas nährä mitä nyy suuremmil puikoil tulee tapahtumaha.

Käytti kaupaski eile ja voi vitsit, et ov vaikkia löytää lahjaa ihmisel, jol ojjo kaikkee. Ollaa yli viikko miätitty, eikä mittää ratkasuu oikkee löyretty ja sit täytyy men kauppaa ristii rastii, et sais jottai "järkevää" kättee. Löysin sit yhre ja kysysi, et jos tällast. Het tul isännält jottai vastalauseit ja mää laiti sen sit suasiost hyllyl takasi, et ei sit. Vähä ajam pääst hää tul uurestas sen saman kans siihe, et eiku kyl tää onki iha hyvä. Mää siihe, et ooks varma? Vähä rupes ittee jo ärsyttämähä se alkureaktio, mink tää sai aikaseks toisest. No, siihe se sit tul kärryhy ja me jatkettii viikko-ostoksil ja saatii kärryt melkose täyttee. Sikku tulttii kottii ja ruvettii laittamaa tavaroit paikoilles, alko isäntä pojan kans taas pilkkaamaa tätä lahjaa. Hitsit, et mul jo silmis kipunoitti. Tek miäl heittää se kokonas roskiksehe ja antaa ol siäl sit. Mää EN ainaskaa sellast lahjaa kellekkää anna, ku jos tälläki saajal tulee samallaine reaktio, kummiski. Mää haluaisisi, et lahjat ei olisis vaa lahjoi, vaa et niis olisis joku ajatus takan. Mää luulin, et täs olisis ollu sellane, mut se ajatus kyl noil mollaamisil pilattii. Miks h...etis sit pit se ostaa, jos se kert aiheuttaa vaa pilkkaa? Mää en tajuu!

Täst jäi sellane kiukkune olo pitkäks aikkaa jälkkeenkipäi. Tai nii, ei se ol oikeest viäläkää kokonas menny poijes. Rahaa ku ei olis laittaa mihinkää ylimääräsee, ni nyssit tuhlattii toho iha "mennen tulle", ja ny pitää keksii silti viäl joku uus lahja. Se on taattu, et mä en haluu kuul tost lahjast enää YHTÄÄ mittää, enkä kestä kattoo sitä omis silmissäkää, ku muistav vaa tän tyhmän kauppareissun.

Tätä tää elämä välil. Mikkää ei tahro mennä suunnitelmie mukkaa. Mut joskos tänäpe olisis paremp päivä sit.