Ol se kyl sellane päivä taas toi eiline, et tais tätä lunssaa siv vaa tehrä. Tuntu taas, ettei mikkää menny niinku olisis pitäny. Taistelin läppärin, kännykän, telkan ja pesukoneenki kans.

puut-1.jpg

Ja ku oikeist hommist ei siv välil meinanu tulla yhtää mittää, ni päätin pittää tauon ja käväsin hakemas pihalt pressun alt puit sisäl. Ne o pintakosteit, ni ehtiivä täsä vähäse aikkaa olemaa. Päällimmäiset kaks laatikkoo o vajast iha kuivii puit, ni kyl täsä ny vähä aikkaa saa takkaa taas poltel. Ev viäläkää oo raaskinu yhtää patterii pääl laittaa, ni takkaa kyl jo näil keleil tarvitaanki, uskokaa poijes!

jono.jpg

Siin ku sit taas hommii tein, ni asettu näät karvakerät lähistöl. Tällane jono ol sänkyl muarostunu: Mimi isännä jalkopääs, Mustis tuubis ja lopult Kissi meijä tyynyjev välis.

susu_rinkula.jpg

Susu taas ol käpertyny Kössin rinkulaha - sopii toho värityksehenki nii hyvi. Ja mikäs siin lämpimäs pesäs olles.

Tupsaht sit yhtäkkii iltapäiväl meilii isännält, et on unohtanu kännykän kottii, eikä saanu lentopaikkaa, ni joutuuki tämpäiväsel kolmen junal lähtemähä liikenteesee. Sain sev viästin sit parii minuuttii ennen ku tupsaht jo pihal. Olin just koirie kans kuistil lährös pissikiakal, ku siin matkas menee sit ain aikaa - ja ku ruuhka-aikaha o liikentees, ni ain enempi. Ja mää ku en tykkää lähtee ajelee "muutev vaa", ni pit saar tiätty kauppareissuki sumplittuu siihe samaha. Yritin kyl ehrottaa, josko olis autol lähteny, olis vaa tarvinnu talvirenkaat vaihtaa alle, mut se ol kuulemma liija monimutkast...

Kiältämät otti vähä pattii, ku mun omat aikataulut ja suunnitelmat men sit sen siliän tiän - ja pit käyr uus lenkki kottitulles koirie kans, ku just tää iltapäivälenkki yleensä on se kaikkeist pisin, minkä teen. Mimi o alkanu taas nii palentumaha kyl, ettei tahro vähääkää piremmist lenkeist enää mittää tulla, ku pakittaa vaa ja pittää perää. Sikku o noi valjaat, ni nehä tarpeeks pakittaes humpsahtava irti. Pittää vissii jo koht alkaa jottai lämmiket laittamaa neiril pääl, et tulis kävelyist jottai.

Illemmal sit jatkoin boleron tekemist ja pit lopettaa siin vaihees, ku se pit kuttoo kasaha - en enää nähny niit silmukoit, mustaa lankaa ku käytin. Jäin sit pojan kans elokuvaa kattomaha. Joku autonromutusjuttu Japanis ja se olki sellane, et pit nährä, mite se loppuu... Olim muute väsyny, ku se loppu! Emmää varmaa toist kerttaa sitä kyl kattois, mut saatiimpaha siin samal pikkase pojan kans turistuu. Se ol iha kiva juttu.

Tukkone nenä ol jo illal, mut vaiks kui niisti, ni mittää ei paperil ast saanu tulemaha. Saiv vaa nenän kippiäks, ku yritin niistel. Inha tunne. Mut kuumet ei kyl ol ollu. Et eiköhä se täst. Flunssaa se välil o täsä loppukesäst yrittäny tehrä mont kerttaa, mut ei ol päälle ast kerenny.

Ei tullu räntää, eikä lunt, eikä eres vettä eile, vaiks vähä kauhul orotettii, et mitä tulemam pittää. Ja nyy paistaa aurinko tosi kauniiste. Syksyse rapsakka keli kyl muute o, et talvee se vaa tekkee tää luanto.