Ei ollenkaa paras päivä tänäpe. Huh! Noh, ei sentäs mittää terveysonkelmii tai muut vakavemppaa, mut mikkää vaa ei ol sujunu. Pikkane päänsärkyki kismitti pitkälle päivää, eikä auttanu kahvi, ei särkylääke. Ei mikkää iso, mut sellane jatkuva jomotus. Ärg!

pelakuut1.jpg

Kuistin klasin takkaa napsastu kuva. Voi että! Ei tullu otettuu pelakuit sisäl, vaiks mää kyl kuulin säätiarotuksest, ku pakkasest varotettii. Nii ol paikat kuuras aamul, et meinattii pepullemme terassil lentää, ku ovest ulos astuttii. Pelakuun kukat olivak ku sokerihuurrettui karamellei, mut siit ku sulasiva, ni vetelikshä menivä.

pelakuut2.jpg

Kasvit ittessää eivät sentäs - viäl ainaskaa - kupsahtanu. Annon lissää vet ja heitin sit kaik römppälehret ja kukkavarret poijes. Saava sit viättää aikaas kuistin ikkunal. Voi ol, et o liija lämpöne paikka, mukku ei ol muutakaa. Eteläpualeisel terassil paahtees ollu kukkane o selväste huanommas kunnos, ku mitä tää varjosammal ollu kasvi. Kattotaa, kuis käy sisäämmuutoj jälkkee. Vähä pelottaa. No, yritetty sit ainaski ollaa.

Aamupäiväl mul men kaffet pitki lattioi ja pöyttii, ku jotenki kolhasin kuppii "sopivaste". Paperit tippu lattial ja tökin tavaroit pöyräl nuri. Mistää ei meinannu tulla mittää. Ei myäskää siit mun päivälliseks ajattelemastani munakkaast. En ol tällassii tehny, enkä jaksanu ohjeitakaa ettii mistää. Kolme kanammunaa sotkin mausteire kans, markariinii kuumal pannul, kanamunat siihe ja het pääl tilkkane maitoo, mink mää sotkin munie kans sekasi. Tai siis yritin. Ei ne vaa menny sekasi. Tul sellast munaa kuumam mairon seas. Yäks! Ei muutaku kokeilemaha uurestas. Opin, et kanammunat ja maito mausteines täytyy sekottaa ENNE pannul laittoo. Ja siit sit tuliki toisest iha kohtuullist purtavaa. Äkkinäise munakkaan teos mul sit vaa humpsaht huamaamat tunti jos toinenki... Juu, et "hyvä" kokki oon, joo.

keittio.jpg

Siin sit munakkaan kypsymist orotelles istuksin olkkarim pöyrä ääres ja ku ol sopivaste paperii ja kynäki nokan eres, ni rupesin tuhertamaha kuvaa siit tulevast muutoksest. Perspektiivit päim prinkkalaa (mist plikka huamautti het, ku tuherruksen näki), mut yritin saar pikkase paremmi esil, milt se voisis näyttää, ku keittiön oviaukom paikka o vaihrettu ja aukost näkyy puuhella ja keittiö muute. Itte asias tykkään kyl siit, et olkkari ja keittiö tulis enempi yhtenäiseks tilaks. Tupakeittiöhä olisis se kaikkeist kivoin juttu, mut sellast ei saara - ei ainakaa uhraamat kovaste ja paljo kaappitilaa.

Myähemmi tul viäl miälee, et ku vessa joka tapaukses jourutaa purkamaha, et jos sen sittenki siirtäis nii paljo, et tulis rappuje alusta hyätykäyttöhö. Saatais keittiöseinusta kokonaa vapaaks ja lisää sitä meilt puuttuvaa seinätilaa (tai lisää liukuovil erotettuu kaappitilaa) - kaiken kukkuraks vessast tulis näi pikkase isompiki, mitä se ny o. Silti olkkari olisis avaramma olone. Onkelma vaa o toi viämäri-ilmastointiputki, mikä menee poistoputkest kato läpitte ylös, et mihi sen sit siirtää - ja saaks sitä siirtää eres...

kaverukset.jpg

Siin ku istuksin, ni kissat löysivä viäreisest nojatualist aurinkolämpimät paikat ja Kadi kävi siin ain välil kurkkimas, et jos hänki mahtuis mukkaa. Ei kuitenkaa uskaltanu mennä, ku Mustis ol pitämäs "vahtii".

Huamasin täsä kans, kuippaljo toi matalammal paistava aurinko kans jo paljastaa noit likassii klasei, et pitäsis vissii ikkunoitki pest ennenku talvi tulee. Aijai! Se homma ei innosta lainkka.

Isäntä käväs hakemas uure satsin lautoi, et nyssit toivotaa hyvii kelei viikollopul, et saataisis vähä terassie kaiteit taas ettippäi. Alkaa kyl maalauskelit olla jo enempi ku vähis, et saa nährä, josko kevääl sit saatais loppuhu. Uussii kyllästettyi lautoi ei tosin viäl eres saakkaa maalat, et joka tapaukses homma jää keske.

Ei lopu hommat tääl keske, ei.