(Siis tyyliin "sualaa, sualaa, enemmän sualaa...) --> en tiedä, mistä tämä lause nyt tupsahtikin mieleen tässäkohtaa.
Valituskohta o eilise osalt täsä: ku olin siirtämäs kuvii illal tiatokoneesee ja pikkase siin samal pyärimäs netis, niinku pakkaan ain tekemää, ku ej jaks orottaav vaa. Ni kone ylikuumeni ja tilttas kokonas. Jäi paljo illaks ajateltui hommii tekemät sen takii, mut emmää jaksanu sit koneen viilenemistäkää jäär orottelemaha, vaa painuin sit pehkuihi.
Kuvavarotus taas. Ei ihme, et kuvie latautumine kest, ku niit ol 1867 kappalet! Huh-huijaa! Karsisisi niist kyl sit aika raa'al kärel osam poijes, ku oliva samantyyppissii. Mut aikaaha toho käsittelyhy sit ain saa uppoomaha. Siv viäl piänennykset ja valinnat, mitkä niist nappaan tänne. Niit jäi silti viäl aika paljo jäljel. Pitäs viäl valit kuvat, mikkä lähetän siskol...
Mut olipa KIVA päivä, niinku otsakekki sano! Sisko tyttöjes kans ol järjestäny meil vaihtelupäivän ja kyl vaa nautittiinki! KIITOS! Ja päivän kunniaks sit tul sellanenki valoilmiö näkyvihi, ku aurinko! =o)
Ekaks sit ajettii Lidlin kaut keilahallil ja saatiinki kivat kaks viimest rataa ittellemme. Se o se kaikkeist rauhallisin kolkka ku ei ol ohimenevää liikennet.
Värikkäit palloi saatii ittellemme aikaseks. Huamas, et se "oma" pallo ol kyl tärkkiä, ku joskus kiirees otti jonku eripainose, ni nii mettähä men ain, ettei tosikaa. Hyvä ku pallot pysyvä omal raral sentäs.
Meikäpulleroinenki sai palloo liikkeel. =oP
Niinku isäntäkii...
... niinku plikka ja ...
... poikaki. Vaihteleval menestyksel. Mut kyl tul kaatojaki!
Ehrittii kolme kiarrost pelaamaha, mut vaiks kone sano alottavas uut sarjaa, ni pisteet se ain silti vaa lisäs erellisehe jatkoks. Mut ei me onneks millää tositarkotuksel oltukaa pelaamas, vaa hauskaa pitämäs! Ja tekihä se isäntä mullekki yhre kaaron, ku ol pikkupurtavaa hakemas ja me vaihrettii vuaroi siinkohtaa kerra. Ja muutenki kone välil anto jonkun heittää neljäki kertaa peräkkäi, ku joku joskus sai vaa yhre kerra, vaikkei ollu kaarost kyse. Mut mentii sem mukkaa.
Lattiaaki ol koristeltu. Mää aattelin, et se kuuluu jotenki sponsorisopimuksel tai vastaaval toho järjestelmähä, mikä hallil o käytös, mut isäntä meinas, et se voi olla jonku kisaavan jalkamerkkiki. Mistäs sen sit varmaks tiätää. Ei kiinnostanu iha niim paljoo, et oltasis keltää kysymäs käyty.
Mut kyl näät pallot vaa o viähättäväv värissii!
Keilailuj jälkkee sit käyttii elokuvavuakraamost hakemas iso nippu kattottavaa ja siirryttii siskon lua. Isäntä kuskas meijät sinne ja läht sit kotti koirii ulkoiluttamaha. Vei kauppaostoksekki samal ja palas takasi vähä myähemmi. Kiitokset hällekki täst avust! Siäl siskol luan ol sit het ruaka orottamas - ja ne IHANAT pennut!
Melkossii vilistelijöit olivakki jo. Mustii palluraissii men enste pentulaatikos eres takasi, toistes kimppuhu, leluje kimppuhu, mukkelis makkelis. Siäl iha hyvi viihtyväkki, et saattii siin viäres syärä.
Pörriki pit pennuist tarkkaa vahtii, et ei mittää pelottavaa vaa pennuil tapahru.
Ja osallistuha se Jajaki vahtimistouhuhu. Nii oliva molemmat ain pikaseste paikal, jos joku pennuist pit isomppaa äänt keittiös, ku me muut oltii olkkaris. Et joku raja se o siin pentuje keskinäisis kisailuiski.
Tämmöttissii mustii tuhinapalleroit ol, ettei ain ottanu selvää, onks siin peuhaamas, kaks, kolme vai neljä pentust.
Asetuttii ruakailuj jälkkee olkkarii elokuvii varte. Jokane löys omam paikkas.
Hääräystej jälkkee pennut nukahtiva ja saattii sit seuraks elokuvankatteluhu Jajan ...
... ja Pörrinki.
Sikku pennut taas heräsivä, saiva ruakkaa ja sit men mattot rullal ja pennut päästettii vapaaks. Ja kyl muute mentiinki!
Sikku ol erinäissii sukkii maistettu, pöytäliinaa pöllytetty, kavereit halailtu, lelui levitelty, sylei kokeiltu - sit nukahrettii vaiks keskel lattiaa. Voi et näit piänii reippait pelottomii lutussii!
Tunnelmavaloo meil ol, minkä mun kameran salama ain vaa välil sit katko.
Mikäs sem paremp tunnelma kattel pelottavii trillereit?
Välil ol jokune kohtaus niim pelottava, et pit mennä peiton alle turvaha!
Mut voi mahoto, mite kivaa meil ol! Mitä ny poika vähä motkotti, ku istuttii viärekkäi, et mää em malttanu nojat lainkkaa, et olin välil tiäl (mukku ne pennut!) ja sit vaihrettii nii, et mää olin kauempan ja hän siin reunas, misä mää enste olin, ni sit me siskon kans puhuttii häne ohittes tiätty, ku elokuvan ja pentuje kattelust tul yht ja toist miälenkiintost miälehe... =o) Mut iha hyvil miälil kaik oltii - leikkisää marmatust ny ain meilt löytyy.
Koton oliva kaik tassuttelijat sit innoissas meit vastaanottamas. Sevverti orotin, et tilanne rauhottu, ennenku lährettii iltalenkil. Ja sej jälkkee näät kaik pyäriväkki taas mun ympäril koko aja, etteivä vaa jää taas het matkast, jos me häippästää johonki. Mut eihä me sit enää häippästy ku untem maille.
Kissat, Mimi ja Kissi oliva sänkyl, Kadi omas petissäs ...
... ja Kössi miättimäs, meniskös jo koppii nukkumaha vai jäiskös rinkulaha vähäks aikkaa. Kyösti tiätää, et illal ku sänkyl saa just hyvän asenno, ni sit siält ajetaa poijes, ku päiväpeitto laitetaa rullal ja sit sinne ei enää saa mennä.
Aamulki isäntä nukku pitempää ja tääl ol sit sänkyv viäres inisemäs (Kössi) ja potpottamas (Kissi) kaks otust, ku harmitteliva, ettei saa sänkyhy hypät. Hyvi ne kyl homman tiätävä, etteivä siv vaa sänkyl men ennenku päiväpeitto o paikallas. Fiksui karvakerii!
Kommentit