Ei mee ain asiat, niinku o suunnitellu - niihä se o täsä mont kerttaa ennenki huamattu. Ja välil ku hommat lähtee "hanskoist", ni sit ne lähtee kunnol.

kyntt2.jpg

Innol orottelin isäntää eile illal kottiitulevaks. Tai siis isäntähä ol tulos vast yäl, mut en sit ollu yhtää väsyny illal, ku em malttanu men nukkumaha. Laittelin kynttilöit sit palamaha lohruks ittellen.

kyntt1.jpg

Polttelin takkaaki, et sain siitäki sekä lämpöö, valoo, et tunnelmaa. Ja näät kynttilät siin takam pääl. Sit istuskelin virkkaamas huivii ja toivoin, et osuis tarpeeks oikkiaha, ku en tahtonu hämäräs nährä oikkee kunnol. Em muute ol viäläkää ehtiny kattomaa, et tuleeks purku ettee, vai voinks jatkaa. Mut ehtiihä sen.

Pualiltöin isäntä sit kuitenski viästittel, et jäiki jummi-jammihi Tukholmaha ja pääsee jatkamaha matkaas vast aamul. Ei ol eka kerta, mut nyy vaikutti aamumenoihi, ku ol ehtiny luvat pojal, et kuskaa hänet Lemun pysäkil, ni saa aamul nukkuu pitemppää. Ja toho aikaanha poika ol sit jo nukkumas tiätty, ku ol aikane herätys joka tapaukses. Pual seittemält ku pitää ol bussis, jos  meinaa kahreksaks opinahjohos kerjet. Ei siin sit auttanu ku herättää toine sev verti, et kysyin, meneeks pitkän kaavam mukkaa vai kuskaanks mää ja jos mää, ni mihi aikaa ol tarkotus lähtee liikkeel, et osasin laittaa oman herätyskellon soimaha oikkiaan aikkaha kans. No, herätykset laitettii ja nukkumaha menttii.

kadimustis.jpg

Mul o tullu tavaks antaa noil karvakeril illal enne nukkumaammenoo pari kissannappulaa jokasel. Se o merkki, et talo hiljenee ny. Olin antanu Mimil ja Kissil jo omat, ku menivä koppeihis nukkumaa, mut ku olin itte liikkeel, kissat ja Kadi saiva omas siv vast myähemmi. Kadiha tiätty noppeest omas ain vetelee, hyvä jos maistaa eres. Mut Mustis nautiskel hittaaste. Ja Kadin kuala valus. Kiusa se om piäniki kiusa, meinaa Mustis.

Noh, aamuyäst sit enne neljää soi pojan herätyskello. Eli siihe aikka, mihi häne pitäisis noust ylös, jos lähtee bussil kottoo saak. Se aika noppeest hiljeniki sit ja toivoin vaa, et ol kännykkäs laittanu oikkeesee aikaa herättämähä. Mun kello soi sit kuurelt, ja ryykäsin aamutoimil saman tein, ehrin kaffet pistää enste vaa tippumaha. Talo ol iha pimiän ja hiljasen ja ku koputtelin pojan huanee ovel, ni siält ei kuulunu mittää. Menin sit sisäl, ni siälähä toine kuarsaa minkä ehtii, tyytyväisen viäl. Hoputtelin heräämää, et on kiirus lähtee liikkeel ja verin peitom poijes päält. Jatkon vähä aikkaa omii puuhii ja palasin takasi pojan huaneesee, ku ei mittää elämää näkyny. Siäl nukutaa erelles! Hitsit! Mää sit motkottamaha, et mitä siäl rötkötetä, ku olis kiire - pitäs ollaj jo! Eiku hää sit meinaa, et ei hää enää lähre, ku ei ehri suihkus käymää. TÄH!??? Jumankekka, et ärsytti! Mää ehrontahro herätin käytännös koko muun talon (kissat, koirat, plikanki) häne takias, eikä hänel sit olekkaa mittää meinaamist lähtee minnekkää! Ei juma! Sai olla viimine kerta, ku mä laitan omaa aikatauluu häne touhujes takii mullim malli.

kadisusu.jpg

Mut näät tassuttelijat eivä sit enää aamulenkij ja ruuvan saamisej jälkkee ollu moksiskaa meijä kaksjalkaste meininkeist. Tää on nii tätä vaa välil.