Rauhallisis merkeis sit Itsenäisyyspäivä men. Nii rauhallisis, ettei saattu lippuukaa salkoho, vaikkei se mikkää miälenosotus ollu. Mä en tota tankoo toho pihal ol koskaa halunnukkaa, enkä tee sen ettee mittää ja isäntä, lipunhoitaja, o Japanis - flunssas siäl.
Kummitätiki soittel matkaltas, ku pörhäls bussil täst ohitte, et ollaanks kotonakaa, ku ei ol lippuu tankos. Juu, ollaa, muttei siltikää oo, eikä tuu. Eikä se tainnu viime talven olla parempi, ku sillo meil tosa heilu isännävviiri läpi vuare. Ja nyy se o nii haperoo, ettei uskal laittaakkaa enää.
Eile kummiski olin niiv väsyny, et torkahtelin pariinki otteesee päiväl - ja oikeest nukkusin! Mä tosi harvo nukun päiväl, eres kippeen. Mun tarttee olla enempi kippee, ennenku se onnistuu. Mut ei vanha vissii enää noit yäkukkumissii tollee jaks, vaiks hauskaa oliki.
Ei oo nyy kukkaa pahemmi uussii kuvii otellu, ku pojakki ova jatkaneet tota pelaamistas, nykku kone ja ohjelma lainas o. Täsä muutama vanhemp kuva sit tilal. Kössi lähettelee omil faneilles terkkui tän kuvan tiimoilt!
Kadi ja Kissiki ottava rennoste.
Eikä se näil muillakaa mikkää hurja meininki ol päällänsä. Mimiki unilullan ...
... puhumattakaa kissoist. Susu ja Mustis ova enempiki alkaneet täsä rinkulas aikaas viättämähä. Taitaa ol just sopivane lämmin kolo.
Kommentit