Täsä oon jo vähä aikaa ihmetelly, et mitä tänne nyssit kertosis, ku o nii pitkä aika viimesest "oikeest" postauksest. Tuntuu, et mitä pitemppii välei pittää, sev vähemmä o mittää asioit. Tai ainaski o vaikeemp taas pääst alust kii.

Ihmettelin tosa jossaivälis aikasemmi, et mite toi tammikuu tuntu niim pitkält kuult, ku yleensä se menee ohitte tost vaa. Taisin orottaa nii kovi täsä tän kuun alkuhu sovittuu  ystävän tapaamist, ku pit tulla meil oikkee yäkylähä kauemppaa. Mut niihä siin sit kävi, ettei viarailust tullukkaa mun sairastelemiste takii yhtää mittää. Tapaamine siirty ettippäi vaa. Ja kyl täsä o poikki ollukki.

Sain kamerast siirrettyy kuvii koneel ja täsä niit nyssit sekalaises järjestykses, kattotaa, mitä täst sekametelisopast syntyy.

Lunt o sarellu, vaikkei mittää hurjii määrii meil tullu, niinku vähä pelotelttii säätiarotuksis. Oma viähätykses tälläki satteel vaa o.

Maisema men melkose "utuseks", ku lunt sato. Enkä ol muute viäläkää täsä lumisuutehe kyllästyny. Tykkään!

Melkossii tuuliiki täsä ov välil ollu. Autotallin ovi ei pakkaa enää pysymää kiines, ku se o alaosaltas sevverti paisunu, ettei se liuvu betonilattiaa myäte. Normaalil kelil se jää sillee pikkase raolles ja nyssit ku pyärivä tuuli pihal viuhto, ni ovi ol vähäv välii apposellas. Et ilmastointi ainaski "pelas"...

Mimi jotenkis hassun näkösen täsä kuvas. Mää olin kutomas plikal säärisuajii ja sit pirin teejjuantitaukoo, ni Mimi valtas het nojatualin. Sevverti vähempi oon liikkunu ton kameran kans, et ol vähä "outon", ku räpsisi lähikuvii. Hölmistyny kaveri.

Täsä sitä päivie rentoilumallii. Mää ku otin torkkui toisel nojatualil Susu sykys, ni Mimi ei päässy mun selän taakke. Nukku sit takav viäreisel penkil tyynyje pääl. Em muist enää, misä Kössi ol, mut varmaa tosa lähistöl kummiski.

Siin o NII lämpöne ja mukava paikka, että!

Kadin unimallii täsä kans. Samal tulee esiteltyy siisti purukalusto kans. Ei ol hammasharjoi tarvittu, ku sitä vettee lisättävää plaque offii käytetää ja ruakailujej jälkkee hammasharjatikkui syärää.

Simmää huamasi tosa kukkii kastelles, et meijä lehtikaktus o alkanu kukintaas taas. Se pit parin kuukaure tauo ja nyy sit uusiv voimi. Hämmästysi oikkee.

Ja ku tilaisuus vaa tulee, ni siäl Mimi om mun seljän takan. Täsä viimestelin plikan säärisuajii...

... ja tällaset niist tul. Ova ollu käytöski jo ja lämpimiks torettu.

Herelmii oon yrittäny täsä napostel tavallistaki enempi. Mut ei se oikkee suju, ku ei kunnol maista mittää. Sellaset oikkee vahvat maut, pistävät ja kitkerät maistan kyl. Niist ei olisis nii väliks. Mut oon ollu huamaavinani, et ku itte syän enempi, ni muutki syävä. Tekkee kait miäli, ku näkevä toisen syävän. Ehkä. =o)

Ja ossaava ne kisukki rennoste ottaa. =oD

Isäntä läht Sveitsihi maanantain ja tulee ny yäl takasi kottii. Matkusteluhommat ei ol jääny mihinkää unholaha, vaiks ny ei sentäs ol kuukaus tolkul poijes.

Tää päiväki o ollu sellane pualinaine tyäpäivä suhtee, vaiks aikasti päivää alotinki. Ekaa päivää sairastumisej jälkkee. Plikal o koeviikko menos, eikä tänäpe yhtää koet, ni paranneltii yhres vähä maailmaa aamupäiväl ja syättii, sit muutama tunnin töittej jälkkee ol koirie ulkoiluaika ja taas ruaka siihe pääl. Siihe se sit jäi. Vaiks välil hyvält tuntuu, ni ei sitä iha normaalis kunnos viäläkää oikkee ol. Mut pikkuhiljaa.