Nii se sit rauhallisen alkanu sunnuntaiaamu kummaste muuttu jo ennenku ehrittii aamulenkkii tekemähä. Kissi ku lopultas tul kopist ulos, siirty Kadin pedil ja eiku peppuas lutkuttamaha. Se ol sevverti innokast vääntöö, et pit oikkee tarkistaa, mis mennää, ni anaalirauhaneha siin ol pepus iha turvonnu.

Mää sit meinasi, et koitan, josko tyhjentämine auttais, ku sitä ain välil pesujenki yhteyres teen. Joskus tulee jottai, ussemmite ei. Nyy tul pikkase sellast tosi paksuu tummaa mömmöö ja Kissii selväste sattu. En siis uskaltanu jatkaa. Lämmint vet suihkuttelin jo enne lenkkii ja sit uurestas taas, ku ol koirie aamuruaka poijes alt. Normaaliste Kissi kakki ja söiki, ettei mittää.

Sikku ei ollu ruakkaa enää suus, ni sit alko taas peppu kiinnostamaha kovaste. Mää kummiski käväsi sit taas uurestas suihkuttelemas, lähinnä ajatuksen täsäkohtaa, et jos aamukakilt oj jottai jääny, ni saa sem poijes ja paikat puhtaaks. Sit ettisi kovaste, mihi oon siivonnu noitte piänempie koirie kaulurit, ku niit takuuvarmaste jossai o, niinku kissojenki. Mut en löytäny ku noit jättikokkoset, mikkä Kadil aikanas leikkauksej jälkkee ol. Ne o nii isot, ettei niit iha hevil hukkaha saakkaa - ainaskaa tollee tötteröl, mite mää oon ne pitäny.

1270976690_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Eli hätäpäissäni sit laiti sellase Kissin massun kohral, ku Kissin kaula ympäril toi olisis mahtunu mont kerttaaki. Ainaski estää Kissin ittes ulettumist peppuus. Toine onkelma täsä o, et pepun"hoitoho" o ilmottautunu tähä mennes ainaski Kadi, Susu ja Kössi. Eli tarkkan saa olla, ettei sit kettää muu men toist lutkuttamaha. Nää ku nii "avuliait" ova, ettei olis tarviskaa.

Yriti sit soittaa päivystyksee, et jos olis jottai, mitä mää voisisi täsä tehrä tai tulla peppuu näyttämähä. Eka numero, mikä mul ol päivystyksel kännykäs vaa soi ja soi ja soi. Mää aattelin, et ehkä siäl o menos just joku hoito keske, ettei lääkäri pääse vastaamaha tai jottai, et kokeilen myähemmi uurestas. Mut tulos ol ain sama.

Lähri sit netist kattomaa, josko vaiks olisis joku muu päivystysnumero olemas ja joha siält sit löyty tiato, et viime tiistain (6.4.) o numero vaihtunu maksulliseks tiarotusnumeroks, mist sit saa päivystävän lääkärin puhelinnumeron ja siält soittamal vast selviää, misä usseemmast mahrollisest paikast päivystys o. No, siält uure numeron kaut sain sit lääkärin kii ja tovi juteltii. Kysy Kissin olotilast, syäks, juaks, käveleeks, kakkiiks ja nii erespäi. Juu, kyl, kyl. Sikku sanoin, et yritin tyhjät rauhast, ni siält tul sellast tummaa mömmöö pikkase ja selväste sattu Kissii, ni lopetin siihe ja hän meinaski, ettei kannat itte yrittää, vaa se täytyy lääkärin tehrä sisäkaut ja sit tulehruksehe tarvitaa antibioottikuuri joka tapaukses. Henkee tää vaiva ei uhkaa, mut ov vaa kiusalline ja tiätyt asennot koiral voiva olla kivuliait. Pahint o, jos koira pääsee nualemaa peräpäätäs, et se pittää saar estettyy. Huame sit aamul het uurestas luurim päähä.

1270979631_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Siihe se Kissi sit nukaht. Ehrisi antaa kipulääket Kissil sej jälkkee, ku olin yrittäny "sorkkii" rauhast tyhjäks ite. Aattelin, et jos o ollu kippee sitä enne, ni sej jälkkee ny ainaski. Lääkäri kyl meinas, et lääkkeitte antamist kannattais välttää, mut hassuu se olis toist turhampäite kippuuttaakkaa. Sit olo parani sevverti, et unetki maistuva. Tää tötterö taitaa kyl "kivaste" takuttaa turkkii, et kattotaa, jourutaanks sakset käyttöhö ottamaa täj jälkkee...