Mites sitä taas yhtehe päivähä mahtuki kaikellaist. Eile ol kummiski illal sellane olo, ettei mittää tehny, ku ajattel vaa tekemissii (niitähä riittää), mut kyl sit sentäs jottai.

1274850570_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sopival lämmint tul, ni istuksisi Susun ja koirie kans terassil hetke. Mustiksel ei ollu intoo ulos yhtää. Sain viimesimmä huivin tehtyy loppuhu.

1274850662_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sain raijattuu vihroste viimei noi kaik painavat tualikki terassil. Muute mittää, mukku ne pit tosa kaiteen yli rappusist nostaa, ku en halunnu tota koirie aitaa siirtää poijes tiält. Osa sisäkasveist o selväste tost kylmäst ajast kärsiny terassil, osa ei ollu moksiskaa. Saas nährä, pitääks osa kasveist uussii kokonas syksyl...

1274850808_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tällane siit tuplaharuhahuivist sit tul. Oon iha tyytyväine. Lankan ol Novitan Nalle kukkaketo kielo, 75% villaa ja 25% polyamidi, mikä o konepestävää 40 astees.

1274851025_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lankakerän vyättees ol viäl tällane: "Vähän matkaa mökkitietä eteenpäin ja siellä se avautui - valtava kangasmetsä ja puiden alukset täynnä kirkkaanvalkoisia, hohtavia kieloja, sylin täydeltä kieloja." Tosin ei tullu täst lankast ittel kialot miälee, vaa sammal, mut mettänkasvattei kummiski molemmat. :) Ja ommuute kiva kuttoo; pehmeet, sileet lankkaa. Ja lämmint.

1274851240_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja pilvet vaa läheni ja musteni ja paksuni, vaiks meil yhä aurinko paistel. Meinasin ruvet öljyämähä kalusteit, mut en uskaltanu, ku näytti silt, et koht kastutaa kaik. Lopultas ei kummiskaa iha muutamaa pisaraa enemppää vet tullu koko päivän. Sain iha kastel kukkaset terassillaki.

1274851391_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pit taas kokeil, et mite koirat malttava pyssyy maas, ku eres o jokasel herkkuu. Kössi-reppanal ol kaikkeist vaikeint, ku hää ei uskaltanu irrottaa katsettaskaa herkust lainkka, ku toiset taas yrittivä välttää kattomastakaa tähä eressäs olevaa namihi. Kyöstin kuala valus, et mite pikkasel koiral voiki.

Sit sähläsin kameranki kans viäl nii, et ku olin laittanu sen etukättee käre ulottuvil ja valmiiks auk, ni vanhast tottumuksest painoin käynnistyspainiket, ku otin kameran kättee - eli sehä men sit kii. Nonni! Eiku uurestas taas auk ja sääröt valmiiks. Jottai viitise kuvaa nappasi, pistin kameram poijes ja hetkem pääst sit: "Saa ottaa!" Kössi tek viäl piruetin ennenku nappas omas, ku ol niimpal varastoinu enerkkiaa täsä orotusaikan, mut onneks kaik muut oliva keskittyny omaan herkkuhu, et sai omas silti pittää. Hassu!

Tehtii iltapäivälenkkii Susu mukan. Kadi ol vähä ihmeissäs, et eihä noitte kissoje ulkon kuulu olla, mut vähä ajam pääst sit olttii niinku oltais ain täsä kokoompanos menty. Kameraa en ottanu mukkaa, ku näytti ensinnäki silt, et voiraa saar vet niskaa iha hetkel mil hyvänsä ja sit mul ol viis remelii, ni siin ol käsil töit jo iha tarppeeks. Ja se tuare ruaho vaa tekkee yhä kauppaas, se vaa maistuu NII hyvält kaikkie miälest.

1274851819_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Feissarin luavie ihmiste yhteisleikist tupsaht oikke ilone yllätys postilooraha kans. Aiva ihana perhone! Ja nii hianoste pakattukki, ettei vahinkossakaa men matkal rikki. Oi että!

1274851923_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Se on sit sulone! Suurkiitos!

1274851990_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Laitinki sen sit liihottelemaha meijä olkkarii lummelammen lähettyvil.

1274852107_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

On se vaa nii kaunis!

1274852148_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Susu petty, ku en iltalenkil hänt kans ottanu, ku tein vähä piremppää lenkkii koirie kans, ni lährettii sit kottituloj jälkkee piänel pihakiarroksel ja kukkapenkkei kitkemää. Susu tajus nyv vast ekaa kertaa, et meil o tullu toiset rappusekki tähä etuterassil ja ol kyl nii kysymysmerkkin täsä, et ihanku olisis kysyny, et miksei hänel ol täst aikasemmi mittää kerrottu.

1274852365_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Osa kaiteest ja askelmist viäl puuttuva, ku materiaali loppu keske, mut täst iha kivaste näkkee kummiski kauvas jo.

1274852421_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja pitihä sitä tarkistaa, et mitä mahtaa rappuje alt löytyy, ku nii isot välit o jätetty.

1274852517_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Puhumattakaa sit maalaustyäj jälkie tarkastuksest. Maalauksii riittää kyl viäl tällekki kesäl...

1274852614_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Simme päästii jo vihroste viimei kukkapenkil asti. Jottai rapinaa siält puskast taas kuulu. Susu huamas sen het.

1274852670_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mut muina naisina sit maistel vähä rakuunaa, et salamitev vaa vähä hipsi likemmäs.

1274852734_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Nii tihee puska ol, ettei auttanu kiärtäminenkää.

1274852769_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

No, syärää sit ruahoo.

1274852811_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sivusilmäl sit vähä seurataa puskan rapinoit.

1274852871_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Nii se vaa ruaho o hyvää lohruket ja maistuu. Nam!

1274852920_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Vaiks se puskan rapina kyl vähä välil häiritti tätä herkutteluhetkee...

1274852979_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Auttaisko, jos kiärtää penkin uurestas?

1274853019_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ei se auttanu. "Mennää sit poijes!"

1274853064_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Keskittyneest taas tallusteltii nurmem poikki kohti voikukkii ja siält kuuluvaa pörriäiste puuhailuu. Siihe teinki sit itte stopin. Hetki istuksittii etuterassil, mut kyl niit hyttyssii alko tul, ku pysähty paikalles liija pitkäks aikkaa. Sisäl olttii niilt turvas.

1274853179_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

On siält mulla alt tupsahtanu yht ja toist taas. Rikkaruahojenki lisäks. Ainaki mää toivon, et nää olisisiva niit anemonie alkui, eikä rikkaruahoi. Heh! Toivos o hyvä elää.

1274853280_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Täst oon ainaski varma, et o krassin alku. Näit o usseemmas paikaski, et kukkii olisis toiveis tält kantilt sit ainaski myähemmi kesäl saar. :)

1274853353_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja näistäki oon varma. Gladioluksist aika moni näyttää tekevä kaht vartta täl kerttaa. Saas nährä, mitä se vaikuttaa pituutehe ja kukinta-aikaha. Yhrest piänest sipulast ku kummiski kasvava.

1274853468_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja näist pikkasist kasvaa isosilkkikukkii. Pitäs saar näit vähä levitelttyy eri paikkoihi, ku kasvava kaik yhres krympys. Nii pikkaraissii siämenii ol, ettei niit saanu tasaseste sirotelttuu. Äiril annon osan omal pihal laitettavaks ni sain pikkase välei toho rivistöhö, mikä mul o, mut yhäti niit o liikaa. Vähä niinku mää porkkanan kans ain tappelen - sama juttu. Ain liikaa yhres kohtaa.

Sit eile ol siitäki miälenkiintone päivä, et meijä talo ol valokuvattavan usseempaanki otteesee. En tiär mitä o tekeil ja isä meinaski, et jokos ihmiset ova kyllästyny tähä meijä ainasee remonttiluukkii, ku Nousiaisis o alkanu joku pihantarkastusprojekti. Mä en kyl ol moist huamannu, mut mistäs sen tiätää, ku meil o julkisivu terassikaiteire osalt yhä keske, erillaissii kasoi ja pinoi (lautaa ja sementtisäkkii ja lecasoraharkkoo) piha täyn ja navetanurkka muavil piilotettu - ei mittää maisemointii tosiaankaa. Eipä täsä avoimel pellol paljoo mittää pysty maisemoimaankaa näit remppatarpeit, ku kerta mittää mäkkee tai pusikkoo ei ol mink taa voisis kamoi laittaa. Naapurim mettähä?

No, siis pari kuvaustapaust ol sellast, et tiäl pysähty meijä postilootan tuntumaha auto ja siält sit tul kuvaaja ulos, joka käppäil vähäm matkaa takasippäi, nappas kuvan ja läht sit taas ajamaha ettippäi. Koiratha tällaset meijä lähel pysähtyvät viaraat kyl ain huamaava ja ilmottava. Haukku kuulus taatuste ulos saak, ku kert ikkunat auk ova. Ja kerra soi ovikello ja siäl ol vanhemp naishenkilö, joka esittäyty kyl, mut eihä mul nimi jääny miälehe. Kysy oikkee ystävälliseste, et voisiks hän ottaa miähelles kuvaa meijä takaterassist, ku heil o vähä samantapane mökki ja he ova pääs puhki mont vuat miättiny millast terassii siihe sais, ku toi perustusosa menee nii korkkial, samallail, ku meilläki. Mää siihe, et eihä meijä terassi viäl valmis ol, mut saa siit kuvaa ottaa, toki. Iha kiva, jos omast ireast saa joku toinenki käytännö hyättyy. Eihä se ol meilt poijes. Ite oon ollu ainaski tosi tyytyväine. Ja vaiks se enstealkuu näytti iha valtavalt irtonaiselt osalt taloo, ku se ol pohjamaalattu vast valkosel, ni joha tul nätiks, ku saatii maalii pääl. Ja jotenki toi punane väri ei ol lainkaa nii massiivist, ku mitä se valkosen olles näytti. Tein piäne kiarrokse tual terassil ja terassi ympäril tän naise kans ja hän näytti viäl yllättyneemmält, ku huamas, mite iso se oikeest onkaa. Se o ain positiivine yllätys niimpäi.

Olisisi voinu tarjot kaffetki siin terassil, mut ol just aika lähtee lenkil koirie kans, eikä sitä voinu kovaste ny venyttää, ku oliva iha viaraast innoissas ja kupla ottas. Nykku olisis ollu se koira-aitaus tosa ympäril, ni olis voinu koirat päästää siihe pikapissil ja lähtee vähä ajam pääst vast kunno lenkil, mukku...

Noh, ja pojal ol eile Huittisis ajorataharjottelu, mikä kuuluu ajokorttivaatimuksihi nykyää, tänäpe sit inssiajo ja peukkui piretää myäs plikan poikaystäväl, jol o lääkkiksen pääsykoe tänäpe - eikä siin viäl kaik, ku samas krimpsus sit o lukion koeviikkoki, ni plikalki o tänäpe koe. Et jänskättävää riittää. Ja huame o pojan armeijalääkärintarkastus, et seki siv viäl tähä pääl. Mää en ol enää laskuis pysyny, et kuippal o pojal poissaoloi ja lisätöit tullu näitte kaikkie hommie kans, ku tonne Ukihi o ain toi pitkä matka, vaiks kui aikasi jossai Turus kävis. Toivottavaste ei liija paljo tul vaikeuksii kummiskaa. Kesä o eres ja sit alkaa se viimine vuas, jos o lisätöit kovaste, ni sit ei paljoo talviaikan laiskotel kotonakaa...

Innostusisi tosa myäs siivoomaa pitkäst aikaa mun vaatehuaneenki. Heiti kaik vaatteet siält ulos ja yksitelle laiti ne takasi. Ny siält o poijes kaik sellaset vaatteet, mitä mä en syyst tai toisest oikkee ol osannu pittää, kuim myäs ne mul piäneks jääneet kivat vaatteet, mitä mää vaa oon vuas vuarelt roikottanu mukan, et JOS vaiks joskus viäl niihi mahtusisi. En tair mahtuu. Oon jättäny jo kaik laihisajatukset poijes. Syän ku syäpötyttää ja oon syämät, jollei ol nälkä. Ahmimiset ova kuitenki jo poisjäänyttä elämää. Vaiks ev vaa'al olekkaa käyny varmaa vuatee, ni ku mahrun samoihi vaatteihi, ku parisev vuattaki sit, ni ei ainaskaa iha hurjaste ol lissää tullu. Oon kunnos, jaksan, eikä ol kremppoi, veriarvot ja verempaine hyvis lukemis, ni oon iha tyytyväine. Nestet ain välil kertyy kovastekki, mut se vaiva mul o ollu ain, sillonki ku olin pikkane, et siitäkää en tair ikänäni päästä. Ja se o ain ohimenevää kummiski.

Et eiku oikkee ilost ja valosaa päivää kaikil!