Päivähä om mahtunu vaiks millast kelii. Aurinkoo, lumisaret, raekuuroo - ja kaikem pääl iha hurja tuuli. Tää mettäkappala o se mum miälest paras paikka, ku kattotaa meijä ikkunast ulos. Ruskas jottai muutaki värii ku vaa keltast. Tykkään.
Ja sit tosiaa saattii lumisaret. Aamulenkil ekan kerra huamasin ja sit monee eri otteesee tul uurestas. Tairettii olla pilve reunamil, et vaa osa taivaast ol harmaan.
Sit alko valla hurja raekuuro. Tuuliki hurjistu ja vähä aikkaa tuntu koko maailma oleva liikkuvaa valkost täyn ja talon katto pit sempäiväst mekkalaa. Silti näkyy sinist taivast ja poutapilvii taustal, et ei tätäkää kuuroo tainnu kovi pitkäl riittää.
Jokuse aikkaaki oliva rakeet terassil, ennenku suliva poijes.
Ja hämärän tulle laittelin sit kynttilöit tunnelmaa ja lämpöö tuamaa. En saanu millää kaikkii kynttilöit yhteen kuvaha, ni tul vino otos, mut siin se nyssit o kummiski.
Ei tarvi sähkövaloo talo erustallakaa, ku vähä laittaa kynttilöit palamaha.
Terracotta-kissa o kesät talvet mont vuat tykänny istuu täsä rappuje viäres - ja toivon sen siin viäl viihtyvä pitkään jatkoski.
Öljylampuv valos näkkee avat oveeki.
Olkkaris kynttilöit ja takka pääl.
Syrämiikää ei koskaa talos ol liikkaa.
Keittiöm pöyräl kans vähä valoo.
Eikä ol mittää vikkaa koristeellisuureskaa.
Takaterassilki valoo, vaiks se vähä kehnoste täsä näkkyyki ku nappasin kuvan ikkunaklasil läpitte ja heijastu sevverti sisävalo linssihi, et men pimeeks. Mut siin seki nyssit o.
Ja hauskin kuva, mikä kamerast löyty o täsä. Ei ol kärähtäny palamaha terracotta-kisumisu. Liäkit ovav vaa lumet, mut älkääs kysykö mite tää otos napattii - ei ol sit piänint aavistustakaa. Mystist! :D
Kommentit