Isämpäivämeininkie valmisteluu täsä o pikkase tullu tehtyy. Mitä otetaa mukkaa, mitä jää, mitä syärää mökil, mitä syävä kottijäävät, mitä syärää sunnuntain koton yhres, riittääks koirie/kissoje ruuvat, pitääks jottai mukkaa otettavaa pest jne jne. Lisäks vähä leipomissii ja niitte valmisteluit kans. Mut onneks täsäkohtaa mul ei ol mittää kovi kiireellist tyät, mikä ei voisis orottaa ens viikkoho. Ehtii hyvi.

Pojal käväs ystävä piipahtamas tosa ja kävivä yhres kauppaostoksil. Sit loppuilta koton meniki tv-pelie lumois. Ja kyl mä jotenki paremmi ymmärränki näät porukkapelit, ku yhres pelataa, ku ne "tylsät" yksimpelit. Plikan kaa pirettii oikkee maraton höpötysaika ja puheenaineet kulkiva aasinsiltoi käyttämäl vaiks mitä ratoi: historias, uskonnois, luulois, avaruures, politiikas, muatimaailmas, aivopesuis, eläintekoulutuksis, soris... Se ol kivaa.

1289418311_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jossaikohti Kadi makoili näi kummallises asennos. Äkkii kattottun näyttää silt, et Kadil ei ol päät lainkka.

1289418386_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mut onha se siäl - tassuje jatkon. :D

1289418401_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Simmää otin uuret lankat käyttöhö ja meinasi ruvet testaamaa sil yht uut kuvioo, mut tän lankan osaspaikkoi olevat hapsut sekottiva palettii niim paljo, et purin ja alotin toisellaist kuvioo. Sit vähä ajam pääst tajusi, ettei siitäkää tul kaunist täl lankal ja otiv viäl uure mallin. Josko tää nyssit olisis SE oikkia. Jännää lankaa kyl. Täst olsis voinu tehrä plikal sellase "ihokas" pairan, ku täs o pikkase elastaanii mukan ja lanka joustaa mukavaste, mukku ov vääräv värine. Enkä tiär oliskos lankamäärä iha siihe ajatuksee ees riittäny. Piänii kerii ku ova. Saa nährä, millane täst lopputuloksest tulee. Silmissän nään tiätyllaist, mut se totuus sit voiki olla jottai muut.

1289418416_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mimi meil ei tykkää näist kylmist märjist keleist yhtää. Välttää menemäst lumisimppii paikkoihi ja lätäköt kiärtää kaukaa. Nykku ei ol paljo pystyny välttelee mittää, ku koko tianoo o yht loskaa, ni o joutunu kyykkimää lumiloskam pääl. Pikkulirui sinne tänne, ku ei tarkene liija kauvaa kyykistel yhres paikkaa. Isomma häräm paikal löytämine o ison tyän takan kans. No, täsä ny mittää oikeest kylmää viäl ol ollu, nelise astet pakkast kylmimmilläs, enkä ol laittanu Mimil mittää erityissii ulkovarustuksii (paitti sateel) lämmittimiks. Mut eile Mimi ol vähä aikkaa iltapäivälenkij jälkkee kovi levotoine. Siirty paikast toissee ja vikis. Sit rauhottu kummiski tyynyl seljän taa toviks ja sit men taas. Mul ei tullu miäleenkää lähtee ulos, ku just siält tulttii, eikä Mimi varsinaiseste ulos kerjännykkää - ku inhos koko ajatust itekki. Tek isom pissin sit lopultas eteise mattol. Eli ol ulkon sit jättäny kunno pissit tekemät kokonas. Mimi ei ol pahemmi mittää tehny sisäl, eres pentuaikan, ni mä het ajattelemaha, et toivottavaste ei ol mittää virtsaputkentulehrust tai jottai, mikä pitäs lääkit. Ku onha seki mahrollist, tiätty. Mittää kuumet ei ollu, syä hyvi, nukkuu, touhuu ja o muute iha normaali, yäunetki men hyvi. Tosi iltalenkil sit Mimi saiki lämpökerrost ylles, villapaitaa - ku en viäl lahkeellist fleesehaalarii raaskinu ottaa käyttöhö. Ja se kummaste menoo auttoki. Eli täytyy vaa just oikeellaist vaatet laittaa täl neiril, ni tarkenee tehrä härät ulos, eikä sisäl. Meijä vilukissa-hölmöhöntti! :D

Mä tos myähemmi viäl pelästysi, et Mimi olsis pissiny rappusillekki, ku siin yks askelma tuntu tosi kylmält. Kävelin paljain varpain ja ihan ku olsisi kylmenneesee lätäkköhö astunu. Mut iha kuiva se rappu ol. Jäätävän kylmä vaa verrattun viäreisii askelmihi. Siit taitaa puuttuu alt eristeet kokonas. Huh! Sukkasillee ei tunnu iha nii kylmält - ja harvo tääl näi kesäj jälkkee paljaaltas kuljetaankaa. Jalat täytyy pyrkii pitämää lämpimin, ni o olo muutenki lämpimämp.

1289418438_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Plikka heit lämmittimes olkkarim pöyräl, ku tul kotti - ja het ne tuliva sit hyätykäyttöhö. :)

1289418455_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lämpöne ja pehmone paikka, ni mikäs siin? Ja viäl hyväl näköalapaikal.

Sain nilkkaniki taas araks täsä, ku mul o sellaset talviklopot, mitä jo kevääl miäti, et pitäs uusihi vaihtaa. Tai siis ostaa uuret. Sinnittelin kevään. Nymmää huamaan, et erelles tulee niit yritettyy jalkaha laittaa, vaiks niist o molempie jalkoje kantapäät iha lytys ja räsän. Vaikkia saar jalkaha kunnol. No, enks mä täsä sit jotenki astunu vääri, ku mul ol kenkälusikka kenkäs ja pit ottaa korjaava tukiaskel, ja osusi sit jonku kenkähä, ku ol siin lattial - nilkka taittu. No, ei se ny tainnu iha mennä poijes paikaltas, mut sattu - ja ny se aristaa tost kantapääm päält (siit ohkasest kohtaa). Sellane tunne, et siin olisis mustelma, mut ei siin kummiskaa ol. Ei se kävelyy tai mihinkää vaikut kummiskaa, kunha tuntuu, ku joku siihe kohtaa koskee (kute kenkä). Yritän ol sevverti varovaine, ettei nyssit tul sitä nyrjäytettyy, ku sit se olsis taatuste tosi kippee.

Seuraavaks ohjelmas sokerittoma täytekakkupohjan teko. Yritän ainaski! :P