Mä täsä tajusi, et oom miälestän paljonki enempi kirjottanu viikon tapahtumist tänne, mitä täält ollenkas löytyykää, mut mä oonki kirjotellu feissarii, enkä tänne. Jep! Sitä se kippeen olemine teettää. Onneks alkaa jo pää ol taas kohrallas, ja köhäki selväste häviämääm päi, et vajaa viikko men täsä sairastelles lopultas. Ei paha!

Ja löytyyhä muute viikolt iha positiivistaki asiaa. Muutaki ku tervehtymist. Mä meinaan löysin mun nelisev vuat karoksis olleet talviklopot vihrov viimei. Enkä ollu ees ettinyt näit kenkii täl kerttaa. Mä meinasi krapat meijä veskin lavuaaris olleen maalijämän poijes ja olisisi tarvinnu siihe sellast maalikrapsutint, mink oon kans kyl meil joskus nähny jossai, mut enhä mä sitä sit kummiskaa löytäny. Kurkkasi yhtee paffilaatikkoho yhrel hyllyl autotallis ja sitä siirtäes tipahti ylemmäl hyllyl ollu muavipussi ales. Tadaa! Siältähä ne kenkät tupsaht. Kenkät ova käytännös iha korkkaamattomat, ku ostin ne aikanas nii myähää kevääl tarjouksest, et sillo enää mittää pakkassii pahemmi ollu. Hyvä, ettei ol päättyny hiirie hampaisii.

Hiirist taas tul miälee, et mihinkäs muuhu äänehe, ku hiirte nakerruksehe sitä tänäpeki aamul tul herättyy. Kissat tiätty siin seinä sisäpualel kans orottamas innoissas (ja kynsilläs auttamas, et: "Tulkaas nyjjo!"), et saisisiva jännii piipittävii leikkikalui ittelles. Mä oon sevverti jo seinii paukutellu, et näät hiirulaiset ova oppinu, ettei siit ol heil mittää vaaraa, ni jatkavav vaa touhujas. Et se ottaa pattii! Eikä sit enää sej jälkkee, ku olin alkanu sitä nakertamist kuunnella, uni takasi tullu, et noustava se vaa ol, ei auttanu mikkää.

1290272476_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Taitaa näät tassuttelijakki jotenki tajut, et meikä o alkanu taas olla kunnos, ku ova neki paljo enerkkisemppii täsä, ku vertaa toho viikon touhuihi. Temputuksii tehrää iha hurjan innol ja uloski ollaa menos iha viivan, ei tartte ku vähä ehrottaa, et "pitäiskös?", ni koirat ova ovel. Viikol sil ei ollu mittää merkityst. Kyl ne jotenki ymmärsivä, et ol lyhyempie lenkkie aika - ja et ny niitte aika on taas ohitte. ;D Varsi sopeutuvaissii ja fiksui otuksii!

1290272500_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Yks karvapörröhuivi valmistu kans. Tätäkää ei pahemmi tullu kippeen tehtyy, ku o nii karvast välil, et men helposte kuvio vääri, jollei ollu tarkkan. Vaiks onki simppeli, ni siin o joka toine reikärivi tehty eri taval, ettei reuna lähre kääntämää jommalkummal pualel.

1290272516_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tällast vähä isomppaa pintaa tehres tul karvaset ja "kaljut" kohrat iha kivoiks, eikä sellaseks "toukkamaiseks", niinku siin ohkasemmas kaulahuivis. Kevyttä ja viileetä tää lanka - vaiks onki karvast.

1290272530_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Viäl vähä lähemppää, ni näkyy toi vaihtelu paremmi - ehkä.

1290273733_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tul käsii hoirettuu huanommi ku tavalliseste ja pestyykki usseemmi ku normaaliste, ni tul ihottumaa ja eiköhä sit iho haljennu muutamast kohtaa oikkee kunnol. Auts! Nivele kohralt o kippiä, ku tahtoo haava auvet uurestas ja uurestas, vaiks kui yrittäisisis varot. Kuvas oon laittanu Oriflamen "ihmevoiret" Tender Caree haavam pääl, et se pitäs ihoo pehmeen eikä lähtis arpeutumaha, mikä sit helposte reppee. Alotin tän aamul tänäpe ja nyjjo tuntuu paljo paremmalt, ettei "kinnaa" vastaa, vaiks laittaa sormikkaat sormehe. Ja ku o tällast paksuu vaseliinin tapast ainet, ni pysyyki kohrallas paremmi, ku normaali voiteet.

1290273798_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sit lährettii isännä serkum miähe synttäreil. Lumisattees ajettii ja melkost sohjoo se tiäl oliki. Vähä venähti ajomatka, ku kiärrettii isompie teitte kaut, ettei pikkuteitte mutkii tarvinnu kulkee. Mut ainaski päästii ehjän peril. Ja kaikkee herkkuuha siäl sit ol tarjol kans.

1290273812_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ei mittää valittamist! :D Kiitos!

1290273836_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kissat oliva pihal tarhas ja pitihä mun sit mennä moikkaa-krapsuttelemaa näitäki karvakerii. Vähä tul huanoi kuvii, ku en tajunnu laittaa takkii pääl, vaa kulji t-paitasillani pihaa eres takasi, mut saa nyssit kelvat.

1290273856_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Toine kisuist ol ulkon seuraamas tilannet ja toinenki tul sit mökist pihal, et sai pikkase krapsui. Molemmat tuntuva nii hyväilynkippeilt, että! Kurina kävi ja puhettaki piisas. Eihä tost rakosest mahtunu ku pari sormee, mitä verkos ol, mut siihe tuliva kyhnäämää. Ihanat!

1290273891_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kävi koiruliiki moikkaamas ja tuliha hää siält autotallist pihal kans. Tosi ilone vesseli. Pysyy kuulemma näi satteel aikas paljo sisäl lämpimäs, mut sikku sare loppuu, ni isommakkaa pakkaset ei tahro sisäl toist karkottaa, kunha vaa o lunt, mihi tehrä "pesäkoloo".

1290273917_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Siält koiraa rapsuttamast ku lährin taas sisäl, ni menin kissatarhan ohitte taas, ja siäl näät kaks killittelivä, et sinnekki olisis viäl voinu mennä. Siivvaihees ol jo sevverti vilu ittel, et menin suaraa sisäl. Vaiks olisis tehny miäl ottaa molemmat kainaloho ja viär sisäl mennessän kans. Nii ihmisrakkait kurisijoi-hurisijoit nämä söpöyret oliva.

1290273931_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kattelttii vähä vanhoi valokuvii. Oikkee upeit, tunnelmallissii mustavalkokuvii menneilt vuasikymmenilt. Jottai valla vallottavaa näis o!

Sit tul puheeks viäl, et mite voi plokie sisältöki antaa väärää kuvaa ihmisist. Mähä kirjottelen tääl meijä arjest (jonnillaisel sihril kummiski, ettei ny iha kaikkee täräyt julkisest esil - eikä varsinkaa muitte asioit) ja juhlist, sellasin ku ite ne näen ja koen - sekä sit tiätty näitte omie (tai perheejjäsente) kuvanapsuje kera. Mä oo nii tarkkaa ees miättiny sitä, et millast kuvaa mä tääl kellekkää anna, ku sitä tarinaa tulee pääosi siit, mitä elämäs o kullonki tapahtunu. Mut mul sanottii, et munst saa tääl helposte sellase kuvan, et oon täysi höpsähtäny ja hurahtanu koirii, vaiks munt tuntie tiätää, et mul o kummiski jalat tiukaste maas. Heh! Voiha se tosiaa niinki olla. Enempi ja helpommi sitä turisee näitte tassuttajie touhuist ja niihi liittyvist asioist, mikkä ovakki syränt lähel, ku kertoo miäle salaisuuksii (mitä mul ny eres oliskaa pahemmi sellasii... mut jos...) kaikel kansal. Varsinki, ku oon tääl iha oman ittenäni joka tapaukses. Juu, mää oom mää ja sellasen pysynki. Ja ite katon, et kyllähä mä oikeest oonki hurahtanu koirihi - niinku kissoihinki - et kaik niihi liittyvät asiat painaa vaakas tosi paljo, ku meki miätitää meijä menoi ja touhui. Nii se vaa o. =D Vaiks iha tervettähä se o välil oikeest miättii, et mite muut voiva saara väärällaistaki kuvaa plokiv välityksel. Sikku joskus treffataa (sukulaiset ja ystävät tiätty tiätääki jo, ja monie plokikavereitte kans ollaa jo treffattukki), ni sit se totuus ainaski pätkähtää silmil - ja mä kuljen ilma lemmikkeiki jo sellasel karvakuarrutuksel, et niit taatuste riittää sit kavereillekki, uskokaa poijes!