Kyl sitä jotenki paljo ehtii yhres päiväs tapahtumaha. =D Viimiset paketoinnikki tul aamusel suaritettuu, ku tassuttajie omat pistin iltaa varte valmiiks.
Susuki siirty Mustiksev viäree, ku mää nousi ylös. Lämpimämp paikka. Aikas vilposeks se torppa yä aikan ehtii, ku o kovaste pakkast, vaiks mite lämpimäks takkaa illal polttaa.
Ku aamulenkki ol hoirettu poijes alt ja isäntäki nous, pedattii sänky, ni koht siin ol tunkost. Susu tais ehtii varaamaa sen kaikkeist lämpimimmä kolose ittelles.
Ja Kadi taas makoili lattial. Mitä ny vähä kameran salamatoiminto vähä häiritti.
Mä sit rupesi riisipuuron keittoho ja syättii sitä. Muut perheest ei oikkee ol riisipuurom perähä, ni sitä tulee tehtyy tosi harvo. Lähinnä just joulun, millo se ov vähänku "must". Sit auto lämppeemää, et lähen pualekspäivää vanhuste tykö Joulurauhaj julistust kattomaa teeveest. No, lopultas se lähtemine ei ollukkaa nii yksinkertast, ku auto ol iha jääs ja ikkunoitte krapaamises men aikkaa. Sitä ku ei meinannu tahtoo saar millää irti klasist. No, sit plikkaha ei ollu ees koton, poika nukku viäl ja isäntä ei jaksanu lähtee minnekkää, ni ekstempore nappasinki Kissim mukkaa. Ettei tarvinnu yksil lähtee. Olttii jo vähä myähäs lähties ja sit jouruttii pysähtyy joka paikas. Nouste Nesteel muuttu valot punasiks just meijä ettee, tul junaki ja viäl Kustavintiän ohittamises men tovi.
Ja pitihä tästki harvinaisuurest sit napat kuva. Ei ol koskaa enne sattunu junaa täst menemää nii, et olsis tarvinnu orottamaa jäär.
Valot näkkyy jo!
Siältähä se veturivvekotin sit tul, aikas rauhallist tahtii, lopultas.
Mitä liä lastin ollu, mut melkose pitkään sitä kest. Eht tulla muitaki jo jonottamaa meijä kans.
Sit päästiinki peril ja oliki nii tunnelmallist, että! Joulu se o tullu joka taloho! =D
Sylikoira löys paikkas hetimite!
Ehrittii glögitteleenki.
Ja sit tul lissää jouluviarait, muv veli vaimos kans. Kissir riamul ei ollu rajaa!
Siin ku pöyrä ääres istukselttii, ni Kissi istus kans viäres, ja koko neitone heilu, ku nii koviv vauhril pit häntääs heiluttaa.
Kahrellaist joulutähtee...
Metallivaijerii ja...
... eläväist sorttii. Kaunist! Kiitos glögist ja aattoseurast!
Koton sit viimiset valmistelut köökis. Kaitaliina. Juu, "joku" sais heiluu silitysrauran kaa enempi, mukku mää-joku vaa en siis voi siätää siihe vekottimee koskemist...
Tul vaihrettuu verhokki, ku ne löysin. Olin ettimäs sellast alustaa, mink pääl lahjat voiraa laittaa nätiste, ni nämäki tuliva vastaha. =D
Eikä men kauvaa, ku tääki aukasee nuppus! Jännää!
Köökki aattotunnelmas. Saunottii iha rauhas ja alotettii ruakavalmistelut vast myähemmi, ku plikka ol poikaystäväs kans tulos illemmal. Sellast rauhaiseloo, mukavaa ilma kelloho tuijotteluu.
Raatsisi sit laittaa tulen tähä joulutähtikynttilähänki, mink sain jo aikasemmi. Siihe tul iha uussii ulottuvuuksii näi. Valo näkyy kynttilän sisältpäi ja näyttipä se NII upeelt, että! Tätähä tul oikeest jonku aikkaaki tuijotelttuu, se ol niinku elävä.
Vaiks kauniitaha ne muukki kynttilät oliva!
Näist viinipullokoristeist viäl pit ottaa napsut. Nää ova jotenki iha vallottavii! Tää eka niinku viinipullom päänä, kauniin kauluksen kera.
Toises o sit vähä enempiki. Soma tääki.
Piän tiuku käres ja huamakkaa paljaat varpaat! :)
Kinkku orottamas leikkaajaas. Ja näi kuvii kattelles huamaa kaikellaist, mitä voisis tehrä toisi ens kerral... ei meinaa oikkee toi oivariinipuketti sovi tähä asetelmaha. No, yleine tunnelma ol kuitenski just oikeellaine ja sehä se tärkeint kummiski.
Siit se lähtee, kinkuhävitys käyntii. Nam! Syättii rauhas pitkään - ja paljo! ;D Vattat pullolles.
Sit kerättii viäl avaamattomat lahjat (niitähä tul täsä jo joitaki siält täält, mitä ei jätetty aattoo orottamaha) yhtee kasaha ja kylhä niit sit oliki! Ollaa oltu kilttein ilmesest! <3 Valtava upeest kaikkee; vaatet, sukkaa, suklaat, kynttilöit, lankoi, kirjoi, palapelei, taului... Hurjat kiitokset iha kaikist!
Yks kömmä kävi omie lahjoje kans, ku tarkotus ol yhten lahjan saar plikal meijä vanha saumuri käyttöhö, ku noit ompeluksias tekkee. Isäntä löys piänkonekorjaajan, joka sano, et huoltaa saumureitki ja vei sinne sit samal meijä vanhan ompelukoneen säärettäväks. No, sit lopultas sano, et ei se ottanukkaa sitä ompelukonet, ku se pitäs viär Hesaan, mut onneks saumuri jäi. Ol sit viäny koneen varastoho takas. Haun aika ku koitti, ni minkä muun hän siält kotti kanto: ompelukoneen. :P Saumuri ol orottanu varastos koko tän ajan. Juu, tää o iha vastaava juttu, ku mä hoiran jottai autoasioit, mist en ymmärrä hölkäsem pöläyst, ni vahinkoi sattuu. Isännäl ei mikkää hälytyskello soinu missää kohti, vaiks o ite ompelukoneel aikanas perhospyyryksii ja niit verkkoi ommellu. Konekku kone... Juu, eli saumurii siis ei erelleskää ol huallettu.
Tassuttajil tiätty omat puketit kans. Ku kuvist ilma salamaa tul tällassii, ni siirryin sit salaman käyttöhö.
Vaiks tulee ufokuvii, ni saa näist ainaski selvän, mitä siin tapahtuu.
Olihaa siin ahertamist, et Kössi sai lahjas auki. Pit kyl vähä avustaa.
Repimisinnostukse maksimoimiseks lisäsi koirie paketteihi possunsaparot, mist lähtee aikas vahva haju. Kössim paketis ol aktivointipallo.
Mimi tiäs het, mitä tehrä, mut narum poistos pit auttaa.
Pakettii tökittii, sitä haukattii, sitä ravistelttii...
... ja lopult se ol auk. Mimil tul Flyball. Sitä ei oikkee voi sisäl testat, mut sopii aika hyvi purulelukski, ku pallo joustaa hampaitte al.
Susu seuraavan. Kissanherkkuu rapisemas sisäl. Kiinnostiha se!
Ja ne namitha siält sit ekaks esihi tulivakki.
Hiirulaine. Piänel lisäyksel kissamminttuu hiiri saiki kovaa kyytii. ;P Loput namikki unohtu ja Mustis Kissin kans napostel ne paremppii poskii.
Mustiksel kävi samal taval, et ekaks läht herkut puketist lätkimää. Mous-mous!
Nii siält sit iso "oravanhäntä" löyty. Mut ekaks namit nassuu, ennenku mittää leikitää!
Kissi ol kärsivälliseste orotellu, vaiks iha viärel onki kaikkee seurannu. Oma vuaro ku tul, ni ei meinannu uskaltaa tullakkaa, ku molemmat kissat ol lähel ja hänt tuijottamas. "Ooks varma, et se om mum paketti?"
Ja siält sit löyty röhkypossu (uus tutti, saan heittää vanham poijes jo, kait?) ja se possunsaparo. Jam!
Kadikaa ei halunnu kissoje tuijoteltavaks, vaiks oliski halunnu tulla. Meinas kiärtää pöytää nii, et mä olisisi ollu sen ja kissoje välis, mut siälähä ol jalkoi nii paljo, ettei siält mihinkää mahtunu. Siirryttii sit turvallisemmil vesil.
Homma hoiros!
Iso hammasharjapurulelu - ja se siansaparo. Siit tosin ei enää ollu ku rääppeet jäljel täsäkohtaa.
Plokikavereilt saatui lahjoi viäl näi kuvallisestikki. Aiva ihana pehmopaketti tul pohjosemmast Suamest. Upeet Rose-mohair -lankkaa! Suurkiitos Papu perheines!
Ja näi monipualise paketin sain Australiast! Tukeva kangaskassi, keittiöpyyhe, patalappusetti, hiirimatto ja lasinaluset. Vau! Thank you, Rhon!
Sit pikane siivous (paperitavaraa jostai kumman syyst koko kämppä pullollas =D ), lenkkeilyy koirie kans, suklaan naposteluu, elokuvan kattomist. Se elokuva oliki muute aikas miälenkiintone. Päämääränä Cold Mountain anto upeit maisemii, romantiikkaa, ankeit oloi ja itkuse lopun, vaiks loppu hyvi, kaik hyvi, ni ei silti sillee toivotul taval. Näihä se aika usseste elämäs menee.
Mut aiva hurjan ihana Jouluaatto ol! Jatketaa samal meinikil; rauhaa ja hyvää tahtoo kaikil!
Kommentit