No jooh, pittääks välil pääst ittees purkamaa johonki, ku alkaa savu korvistki jo nousemaa. Purnataa tääl, ni ehkä päästää nostattamat suuremppaa kohtaust kotosal.

Ehkä johtuu tost seläst, mut tänäpe tuntuu, et mikkää ei ol pysyny näpeis, kupit kaatuilee ja kaffelit lentelee; oviaukot ova liija kappioi, et tulee lyättyy sormii tai kylkee tai olkapäät ovenkarmeihi; sormet myäs tahtova ol joka ove tai kii laitettava laatikov välis, kynnet lohjennein ja sillee.

No, jos o livenä tällasii onkelmii, ni jottai o piäles tekniikkapualelki, ku ei tahro ku yks viirest kirjottamastan kommentist toiste plokeihi mennä peril. Loput häipyvä sit jonnekki. Tätä kyl o tapahtunu jo vähä piremmä aikkaa. Ekaks se vaa hymähryttää ja sit koitetaa pariin kerttaa uurestas, sit se alkaa kismittää ja ku ei ees tekstin tallentamine aut, ku se vaa ei lähre, vaiks kuimmont kerttaa yrittää. Sit joskus oikkee pelästyy, ku joku kommentti oikeest meniki ettippäi. Hyvä, ettei tekstin ollu jottai tyylii: Pöööö! (niitäki ku o tullu naputeltuu, ku tarppeeks mont kerttaa o turhaa yrittäny) Tekniikka vaa o nii ihmeellist, ettei siit hullukaa enää selvää ot.

Simmää myännän, et puhuttii isännä kans eile, et pitäs yhres miättii tarkemmi kauppalistaa, et sais monem päivä ostokset tehtyy kerral ja sen takii jätettii eile menemät kauppaa kokonas. Jeps! Ku mä en ottanu asiaa illal puheeks, ni ei ottanu kukkaa muukaa. Meil ny viäl ol täks päiväks muanaatii, ni ei ollu mittää paniikkii. Mut sit isäntä just soitti et "no, ooks käyny kaupas?" Häh! Mä?! Kävellev vai? Poika o liikkeel omal autol ja toine auto o isännän kans töis. Jee! "Juu, tuan sit kottitulles jottai..." Näi se ain menee. Jottai tua ja sit täytyy huame taas käyr kaupas. Meijä "joku" tarkottaa ain mua ja nykysi myäs "yhres" tekemiset tarkottava mua. Mä teen lakon, enkä tee yhtää mittää, jollei joku muu alot asioit enste. Osallistun siv vast. Kattotaa, kui äkkii asutaa 'kaatopaikal'. Epäilen, et siihe ei oikeest men monttaa päivääkää.

Plikan kans just puhuttii, et mite o mahrollist toisii manipuloir ja motivoir tekemää asioit, mist toiset ei ees tykkää. Juu, mä tiiän, et om mahrollist ja se o yks syy miks mä EN ol koskaa tykänny esimiästehtävistäkää. Ku pitäs saar jottai miälihyvää siit, et saa toiset tekemää niinku mää tahron, sillo ku mää tahron. Mä vaa en tajuu, miks aikussii ihmissii pitäs ulkopualelt ohjat. No, töis jonki verra, tiätty, mut kotosal pitäs kyl asioitte sujuu paremmi. Vähintäs omat sotkut pitäs jokasen saar ite siivottuu, eikä ain orottaa, et kyl se 'joku' ne täst sit poijes kantaa jossaivälis... Tiättyy pisteesee ast sitä tulee kaikellaist tehtyy, varsinki jos orottaa viarait tulevaks, mut ei sitä vaa jatkuvaste jaksais. Siisteyskäsitykset o erillaissii ja joitaki häirittee toiset asiat ennemmi ku toisii, mut MIKS tarttee kaik tavarat jättää mihi sattuu? Sit myähemmi ihmetellää, et misä ne ova ja kaik kysyvä mult, et misä ne ova. Yhre henge löytötoimisto pitäs pystyhy pistää. Isäntä jopa kysyy sellasii asioit, mikkä ova oikkias paikas. Niinku: misä mun puhtaat sukat ova? - Ooks kattonu sukkalaatikost? - "Öööö?!"

1293552837_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Postauksen kuva ei liity ylläolevaan tekstihi! (pit vaa jollai pehmentää tää juttu tääl lopus...)